Miten perheväkivalta vaikuttaa lapseen?
Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut tulokset tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten perheväkivalta vaikuttaa lapseen ja kuinka laajat seuraukset sillä ja muunlaisella hyväksikäytöllä voi olla. Tutkimus osoittaa, että iso osa alle 15-vuotiaiden lasten hyväksikäytöstä tapahtuu perheenjäsenen tai huoltajan toimesta ja että suurin osa seurauksista näkyy lyhyellä aikavälillä. Väkivallan vaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä myös pitkällä aikavälillä, sillä kaiken tyyppinen väkivalta vaikuttaa lapsen terveyteen niin fyysisellä, psykologisella kuin emotionaalisellakin tasolla.
Mitä perheväkivalta tarkoittaa?
Jo pientä lasta opetetaan arvostamaan perhettä, mutta hänen todistamansa perheväkivalta vahingoittaa suuresti tätä ajatusmaailmaa. Perheväkivallalla tarkoitetaan perheen sisäistä väkivaltaa, joka voi kohdistua kehen tahansa perheenjäseneen. Termin alle mahtuvat siis sekä puolisoiden keskinäinen väkivalta, vanhempien lapsiin kohdistama väkivalta että lasten vanhempiinsa ja sisaruksiinsa kohdistama väkivalta. Perheväkivallan muodot vaihtelevat fyysisestä ja seksuaalisesta väkivallasta henkiseen ja verbaaliseen kaltoinkohteluun.
Perheväkivalta voi johtua monista erilaisista tekijöistä, kuten erilaisista kotona ilmenevistä vaikeuksista, heikosta itsetunnosta ja kyvyttömyydestä sietää epävarmuutta. Perheväkivalta liittyy usein alkoholin tai muun päihteen käyttö, minkä lisäksi väkivaltaisen käytöksen taustalla voivat olla muun muassa mielenterveysongelmat.
Miten perheväkivalta etenee?
- Vaihe 1 (jännite): Tässä vaiheessa väkivaltaa käyttävä osapuoli muodostaa jännitteitä asettaakseen itsensä uhrin eli lapsen yläpuolelle. Tähän vaiheeseen liittyy suullista ja psykologista väärinkäytöstä.
- Vaihe 2 (fyysinen aggressio): Tässä vaiheessa hyväksikäyttäjä menettää tunteidensa hallinnan mistä tahansa sattumanvaraisesta syystä. Tällöin hänen turhautuneisuutensa ja negatiivisuutensa purkautuu uhriaan kohtaan. Väkivaltaiset kohtaukset voivat pitää sisällään (tai ei) fyysistä aggressiivisuutta. Tämä saa uhrin tuntemaan pelkoa ja hämmennystä.
- Vaihe 3 (katumus): Tässä vaiheessa väkivaltaa käyttänyt yrittää pyytää tekemäänsä vahinkoa anteeksi sekä osoittaa katumustaan. Hän ei kuitenkaan kykene korjaamaan käyttäytymistään.
Nämä vaiheet toistuvat ajan myötä, mikä syventää myrkyllisiä ihmissuhteita sekä väkivallan noidankehää.
Miten perheväkivalta vaikuttaa lapseen?
Yleisin seuraus väkivaltaa kokeneella lapsella on se, että hän omaksuu väkivaltaisen käytöksen puolustusmekanismina.
- Fyysiset seuraukset: Unettomuus, vatsan ongelmat, päänsärky, itsensä vahingoittaminen, sulkijalihaksen kontrolloimattomuus.
- Emotionaaliset seuraukset: Heikko itsetunto, syyllisyyden tunne, epävakaa käytös, masentuneisuus, ahdistuneisuus, eristäytyminen ja ärtyneisyys.
- Sosiaaliset seuraukset: Lapsella voi ilmetä heikkoa koulussa suoriutumista, huonoa vuorovaikutusta muiden kanssa sekä toksisia ihmissuhteita.
Muista, että paras vaihtoehto on valita terveitä vaihtoehtoja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.
Kuinka lopettaa tai ehkäistä perheväkivaltaa?
Perheväkivallan lopettamien ja ehkäiseminen on sosiaalinen huolenaihe. Ensiksi on tärkeää tunnistaa ongelma.
Tämän jälkeen tulee hakea apua julkisilta palveluilta. Noudata sen jälkeen seuraavia neuvoja:
- Auta lasta kehittämään terve itsetunto. Tämä auttaa lasta arvostamaan itseään sekä etsimään apua mihin tahansa hyväksikäyttöön, jota hän saattaa kokea.
- Toimi esimerkkinä lapselle. Opettele rauhoittumaan, sillä se tulee heijastumaan myös lapsessa.
- Auta lasta asettamaan itselleen realistisia tavoitteita, jotta hän oppii säätelemään omia perspektiivejään.
- Hae apua koulupsykologilta tai psykologilta. Lapsen hyväksikäytöstä yli pääseminen on vaikeaa. Tarjoa lapselle jatkuvasti rakkautta ja ymmärrystä.
- Ohjaa lasta näkemään positiivinen puoli hänen kokemuksistaan ja oppimista asioista.
- Aseta lapselle kohtuulliset rajat ja auta häntä noudattamaan niitä, ilman että tarvitsee turvautua loukkausten käyttämiseen ja väkivaltaan.
Vain terve ympäristö voi tarjota lapselle terveen kehityksen joka päivä. Jokaisen perheenjäsenen tulisi keskittyä etsimään terveitä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Kaikista tärkeintä on kasvattaa lasta kunnioittavasti käyttämättä väkivaltaa. On olemassa ratkaisuja, jotka ovat paljon parempia ja tehokkaampia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Almenares Aleaga, M., Louro Bernal, I., & Ortiz Gómez, M. T. (1999). Comportamiento de la violencia intrafamiliar. Revista cubana de Medicina general Integral, 15, 285-292. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21251999000300011
- Amar Amar, J. J., Kotliarenko, M. A., & Abello Llanos, R. (2010). Factores psicosociales asociados con la resiliencia en niños colombianos víctimas de violencia intrafamiliar. Investigación & desarrollo, 11(1). http://rcientificas.uninorte.edu.co/index.php/investigacion/article/viewFile/1134/710
- Amar Amar, J., & Berdugo de Gómez, M. (2011). Vínculos de apego en niños víctimas de la violencia intrafamiliar. Psicología desde el Caribe, 1-22. http://rcientificas.uninorte.edu.co/index.php/psicologia/article/view/2076
- González Álvarez, M. (2012). Violencia intrafamiliar: características descriptivas, factores de riesgo y propuesta de un plan de intervención. https://eprints.ucm.es/id/eprint/16421/1/T33906.pdf
- Medina, J. C. (2010). Violencia intrafamiliar. Derecho y Realidad, 8(16). https://revistas.uptc.edu.co/index.php/derecho_realidad/article/download/4946/4014
- Muñiz Ferrer, M. C., Jiménez García, Y., Ferrer Marrero, D., González Pérez, J., & Rondón García, I. (1996). Sobre la percepción de la violencia intrafamiliar por los niños. Revista Cubana de Medicina General Integral, 12(2), 126-131. http://scielo.sld.cu/scielo.php?pid=S0864-21251996000200003&script=sci_arttext&tlng=pt