Mitä on tutkimuspohjainen oppiminen?
Oppimiseen tarvitaan paljon muutakin kuin pelkkää konseptien ulkoa muistamista. Oppilaan mielenkiintoa aihetta kohtaan on syytä herätellä ja häntä on hyvä kannustaa etsimään itsenäisesti ratkaisuja ja vastauksia kysymyksiin. Tutkimuspohjaisessa oppimisessa lapsen uteliaisuus herää ja hänen mielensä täyttyy kysymyksistä ja uusista ajatuksista, jotka yhdessä saavat hänet tutkimaan ja analysoimaan informaatiota.
Tutkimuspohjainen oppiminen
Tutkimuspohjainen oppiminen tarkoittaa opetus-oppimis-lähestymistapaa, jossa opettaja auttaa oppilaita löytämään ratkaisuja opetuksellisiin ongelmiin. Sen tavoitteena on motivoida oppilaita osallistumaan aktiivisesti tutkivaan prosessiin. Tämän prosessin aikana oppilaan täytyy kysyä itseltään kysymyksiä ja olla aloitteellinen aktiivisessa havainnoinnissa, informaation keräämisessä ja analysoimisessa sekä empiirisessä tutkimuksessa. Tarkoituksena on tulkita tietoa ja tehdä loppuyhteenveto, joka pohjautuu erilaisiin hypoteeseihin ja oletuksiin, jotka liittyvät alkuperäiseen tutkimusongelmaan.
Inquiry-Based Learning: An Innovative Strategy for Learning Research Processes -tutkimuksen lopputulokset ovat mielenkiintoista luettavaa. Kyseisen tutkimuksen mukaan tutkimukseen perustuva oppiminen auttaa oppilasta luomaan yhteyden teoreettisen ja empiirisen tiedon välille yksinkertaisella tavalla. Se myös auttaa oppilasta ymmärtämään paremmin teorioita, jotka tukevat käytännön tietoa.
Tutkimuspohjaisen oppimisen tukipilareita ovat jatkuva uteliaisuus sekä yhteistyössä tapahtuva tutkimus opettajan ja oppilaan ja myös kahden oppilaan välillä. Kuten Patricia Escalante Arauz totesi tutkimusraportissa, tutkimuspohjainen oppiminen on prosessi, joka tapahtuu fyysisen, älyllisen ja sosiaalisen oppimisen hengessä.
Tutkimuspohjaisen oppimisen hyödyt
- Motivoi ja herättelee lapsen uteliaisuutta sekä kiinnostusta tietoa kohtaan.
- Kannustaa ja kehittää yhteistyöhaluista ja yhteistyöhön perustuvaa oppimista sekä yhteistyötutkimusta.
- Edistää oppilaan aktiivista osallistumista tiedon hankintaan.
- Kehittää lapsen kriittistä ajattelua sekä analyyttisia taitoja.
- Stimuloi lapsen luovuutta käyttämään perusteluja, argumentteja sekä taitoja kumota vääräksi konsepteja ja ideoita.
- Kannustaa teknologisten resurssien käyttöön, jotka auttavat visualisoimaan, keräämään, analysoimaan sekä säilyttämään informaatiota ja tietoa.
Olennaisten kysymysten tärkeys
Jotta tutkimuspohjainen oppiminen olisi merkityksellistä, tulee korostaa opettajan tärkeää roolia. Yksi tärkeimmistä aspekteista tässä on se, kuinka opettaja esittää tutkimusongelman, jota oppilaiden tulee alkaa ratkaisemaan. Jotta aiheen tutkiminen olisi tehokasta, tulee tutkimusongelmasta asettaa olennaisia kysymyksiä, jotka eivät ole liian yksinkertaisia. Patricia Escalante Arauzin mukaan nämä kysymykset ovat avoimia ikkunoita ymmärrykseen.
Arauzin mukaan olennaiset kysymykset eivät ole yksinkertaisia kysymyksiä, kuten “Millaista on renesanssitaide?” vaan pikemminkin “Miten taide esittää kulttuurin tai muuttaa sitä?”. Tällaisiin kysymyksiin ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia, vaan sen sijaan ne kehottavat oppilasta tutkimaan ja ottamaan selvää saadakseen kysymykseen vastauksen. Tämä sama prosessi saa oppilaan osallistumaan, keskustelemaan, väittelemään sekä yhdistelemään tieteenaloja tai aihealueita toisiinsa löytääkseen ratkaisun tutkimusongelmaan.
Tutkimuspohjainen oppiminen ja teknologian hyödyntäminen
Teknologian hyödyntäminen saattaa olla suureksi avuksi tutkimuspohjaisen oppimisen kehittämiseksi. Internet ja sen sisältämä loputon määrä internetsivustoja, sovelluksia ja alustoja mahdollistavat sen, että tutkimusprosessi on laajempi, monimuotoisempi ja kattavampi. Teknologian ansiosta oppilaalla on pääsy lukemattomaan määrään sisältöä ja informaatiota. Tämän lisäksi oppilas pääsee informaation visuaaliseen muotoon, sen järjestelemiseen sekä säilyttämiseen. Lisäksi teknologia mahdollistaa etätyöskentelyn kuten myös yhteityömahdollisuuden. Tästä syystä tutkimuspohjainen oppiminen on hyvin tehokas ja vahva menetelmä kun sitä käytetään yhdessä nykyaikaisen teknologian kanssa. Teknologia avaa oppilaalle loputtoman maailman mahdollisuuksia tutkia ja löytää informaatiota.
Tutkimushalukkuus on mielentila, jota kuvaa uteliaisuus ja selvitystyön tekeminen. Tutkimisessa on kyse totuuden, informaation ja tiedon etsimisestä. Tästä syystä tutkimuspohjainen oppiminen ei voi milloinkaan olla passiivista oppimista. Sen sijaan kyseessä on aktiivinen oppimismenetelmä, johon sekä opettaja että oppilas osallistuu.
Siinä oppimisesta tulee mielekästä, ja monet tutkimukset tukevat tätä ajatusta. Tutkimuspohjaisen oppimisen ydinajatus on ymmärrettävissä hyvin seuraavasta sitaatista: “Kerro minulle, niin unohdan sen. Näytä minulle, niin muistan sen. Anna minun osallistua, niin ymmärrän.”
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Arauz, M. E. P. E. y Dengo, F. O. (n.d.). Aprendizaje por Indagación. Recuperado de https://isfdsanogasta-lrj.infd.edu.ar/sitio/upload/Aprendizaje_por_indagacionMedellin_3.pdf
- Camacho, H., Casilla, D. y de Franco, M. F. (2008). La indagación: una estrategia innovadora para el aprendizaje de procesos de investigación. Laurus, 14(26), pp. 284-306. Recuperado de https://www.redalyc.org/pdf/761/76111491014.pdf
- Castaño-Sánchez, A. X. (2016). Evidencias de aprendizaje autorregulado en un ambiente de aprendizaje basado en la indagación con ePortafolios. Ventana Informática, (34). https://revistasum.umanizales.edu.co/ojs/index.php/ventanainformatica/article/view/1707/1759
- Elder, L., Paul, R., de Pensamiento Crítico, C., & Socráticos, P. (2002). El arte de formular preguntas esenciales. Basado en conceptos de pensamiento crítico y principios socráticos. Fundación para pensamiento crítico, 1-39.