Mikä on steinerkoulu?

Steinerkoulu tai waldorfkoulu on alkuperäisen käytännön mukaan 12-vuotinen luokallinen yhtenäiskoulu, jonka pedagogiikka pohjautuu Rudolf Steinerin antroposofiseen maailmankuvaan ja ihmiskäsitykseen. Steiner oli itävaltalainen filosofian tohtori, ajattelija ja sosiaalinen uudistaja, joka tunnetaan ennen kaikkea hänen rakentamansa esoteerisen maailmanselityksen ja -katsomuksen, antroposofian, luojana.

Mikä on steinerkoulu?

Rudolf Steinerin oppi pohjautui 1800-luvun lopun teosofiaan, saksalaiseen idealismiin ja ruusuristiläisyyteen. 1900-luvun alussa hän irrotti saksankieliset teosofiset järjestöt kansainvälisestä teosofisesta liikkeestä omaksi suuntaukseksi, jonka hän nimesi antroposofiaksi. Antroposofia käsittelee muun muassa ihmisen ja maailman kehitystä, henkisten maailmojen todellisuutta, ihmisen tietoisuuden eri muotoja, ihmisen elämään ja kohtaloon liittyviä kysymyksiä sekä syventävää näkemystä kristillisyyteen, muihin uskontoihin ja filosofioihin.

Steinerpedagogiikan keskeisiä lähtökohtia ovat olettamus ihmisen henkisestä ydinolemuksesta, ikäkausiin perustuva opetus ja temperamenttioppi. Steinerin ihmiskäsitys on pseudotieteellinen teoria, jossa ihmisen kehitys on liitetty planetaarisiin kehityskausiin. Steinerkoulut eroavat muista kouluista esimerkiksi oppikirjattomuudella, opettajakeskeisyydellä, jakso-opetuksella, taideaineiden runsaudella ja tavallisesta poikkeavalla luokkamuotoisuudella.

Steinerkoulujen opetussuunnitelma rakentuu antroposofiselle käsitykselle ihmiselämän seitsenvuotiskausista. Koululuokat 1-8 sijoittuvat toiselle seitsenvuotiskaudelle ja luokat 9-12 – sekä Suomessa osin myös luokka 13 – sijoittuvat kolmannelle seitsenvuotiskaudelle. Steinerpedagogiikan mukaan kasvattajan roolin pääpaino muuttuu lapsen ikävaiheen mukaan:

• Ensimmäinen seitsenvuotiskausi: Aikuisen tehtävä on luoda rauhallinen ympäristö ja olla jäljittelyn kohde.
• Toinen seitsenvuotiskausi: Aikuisen rooli on olla luotettava auktoriteetti. Alaluokilla opettajan tehtävä on tutustua hyvin oppilaisiinsa ja muodostaa jokaisesta lapsesta selkeä käsitys. Luokanopettaja opettaa suurimman osan aineista kahdeksannelle luokalle asti, jotta hän ja oppilaat pystyvät luomaan turvallisen ja pitkäkestoisen suhteen.
• Kolmas seitsenvuotiskausi: Opettajan vakuuttavuus nuoren silmissä ei voi enää perustua aikuisen auktoriteettiin, vaan ainoastaan asiantuntemukseen.

Ensimmäinen steinerkoulu perustettiin Saksaan vuonna 1919. Antroposofia kiellettiin maassa vuonna 1935, mutta toisen maailmansodan jälkeen steinerkoulut avattiin uudelleen. Suomen ensimmäinen steinerkoulu perustettiin Helsinkiin vuonna 1955. Maailmanlaajuisesti steinerkouluja on yli 1100.

5 avainta steinerkouluun

Steinerpedagogiikka on hyvin ainutlaatuinen tapa järjestää opetusta, ja sen opetusjärjestelmä on huomattavasti vapaampi kuin perinteinen peruskoulu. Viisi tärkeää avainta steiner-koulutusjärjestelmään ovat:

1. Taiteellisten taitojen ja mielikuvituksen kehittämisen korostaminen. Nämä taidot korostavat lapsen luonnollista tapaa ilmaista itseään ja ovat hänelle parhaat tavat kehittää itseään ja hankkia tietoa.
2. Ei kokeita. Tämä menetelmä edistää oppilaan motivaatiota ja henkilökohtaista kasvua ja suojaa hänen itsetuntoaan. Etenemällä omassa tahdissaan lapsi nauttii oppimisesta ja löytää ne asiat, jotka häntä eniten kiinnostavat.
3. Omien oppikirjojen luonti. Steinerkoulut eroavat muista kouluista oppikirjattomuudellaan. Jokainen oppilas luo päivittäisestä työstään ja henkilökohtaisista kokemuksistaan oman oppikirjansa.
4. Kouluympäristö on lisäosa kodille. Kyse ei ole pelkästään koulun avoimista tiloista, lämpimistä väreistä, käsin valmistetuista leluista ja luonnon vahvasta läsnäolosta. Opettaja ohjaa lasta kaikissa vaiheissa ja luo häneen ja hänen perheeseensä vahvan suhteen. Tämä auttaa opettajaa ymmärtämään ja auttamaan lasta parhaalla mahdollisella tavalla.
5. Vapaan, spontaanin ja luonnollisen opetuksen ja oppimisen edistäminen. Oppilaan vuorovaikutus ympäristöönsä on tärkeää. Opettaminen ei rajoitu pelkästään tiettyjen käsitteiden opettamiseen, vaan niiden taustalla oleviin syihin ja menetelmiin. Tämä motivoi oppilaita muodostamaan omat mielipiteensä ympäristöstään kasvaessaan.