Miksi lasta ei saa pakottaa syömään?
Moni vanhempi pakottaa lapsensa syömään kaiken lautasella olevan ruoan. Useat asiantuntijat kuitenkin ovat samaa mieltä siitä, että lasta ei saa pakottaa syömään.
Aikuisten tavoin myös lapset tietävät luonnostaan, milloin heidän on syötävä ja milloin lopetettava syöminen. Jos painostamme jatkuvasti lasta syömään kaikki ateriansa loppuun, hän ei enää kuuntele kehoaan, vaan keskittyy siihen, mitä hänelle tyrkytämme.
Kirjailija sekä ravitsemusterapeutti ja -asiantuntija Julio Basulto sanoo: “Meidän ei kuulu pakottaa lapsiamme syömään jotain, mitä he eivät halua syödä, enempää kuin he haluavat syödä tai nopeammin kuin he pystyvät syömään. Vaatimalla heiltä tällaista käytöstä, saamme aikaan vain negatiivisia tuloksia.”
On tärkeä muistaa, että lapset ovat lapsia. Lapset ovat aikuisia pienempiä ja heidän ruokavalionsa on erilainen kuin aikuisten – erityisesti heidän ollessaan hyvin pieniä. Lapsen vatsa on aikuisen vatsaa pienempi, joten emme voi odottaa lapsen annoskokoon olevan samanlainen kuin meidän.
Miksi lasta ei saa pakottaa syömään?
Kuvittelemme tekevämme lapselle palveluksen vaatiessamme häntä syömään jotain, mistä hän pidä, tai kehottaessamme häntä syömään annoksensa loppuun. Totuus on itse asiassa päinvastainen, sillä pakottaminen saattaa saada lapsen hyljeksimään ruokaan.
Jos lapsi jatkaa syömistä vielä vatsan täyttymisen jälkeen, hän syö enemmän kuin tarvitsee. Tämä altistaa lapsen ylipainolle.
Millaista käyttäytymistä aikuisten tulee välttää?
- Lapsen uhkaileminen jonkin hänelle tärkeän asian kieltämisellä
- Lapsen olon huonoksi tekeminen
- Valehtelu
- Painostaminen
- Pelottelu
- Psykologinen kaltoinkohtelu
Kuinka lapsi saadaan syömään?
- Anna lapselle aikaa: Jokainen syö omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa. Kummallakin vanhemmalla on myös todennäköisesti oma ruokailuvauhtinsa. On tärkeää ymmärtää tämä ja olla painostamatta lasta. Se, että kunnioitat hänen aikaansa kullakin aterialla, tekee lapsesta rauhallisemman, ja hän viihtyy ruokailutilanteessa paremmin.
- Tarjoa uusia ruokia pikkuhiljaa: Lapsen tulisi tutustua ruokiin yksi kerrallaan. Jos tarjoamme samalla aterialla useita uusia ruoka-aineita, lapsen on vaikeampi sopeutua tilanteeseen ja tottua makuihin. On siis parempi tarjota uusia ruokia vähä vähältä, ilman, että pakotamme lapsen syömään mitään, mitä hän ei hyväksy ensimmäisellä yrityksellä.
- Vältä häiriötekijöitä: Ruoka-aikojen tulisi olla varattu yksinomaan ruokailua varten. Ruoka-aikaan kannattaa sulkea televisio ja siirtää lapsen lelut pois näkyviltä. Näin lapsi keskittyy vain ruokaan.
- Syökää yhdessä perheen kanssa: On tärkeää, että lapsi omaksuu perheen yhteiset ruoka-ajat. Se, että lapsi tuodaan pöytään ruoka-aikaan, parantaa hänen suhdettaan sekä ympäristöönsä että ruokaan. Muista, että lapsi haluaa olla mukana tekemisessä ja ottaa osaa kaikkeen, mitä vanhemmat tekevät.
- Ole esimerkkinä: Jos haluat lapsesi syövän tiettyä ruokaa, myös sinun tulee syödä sitä. On vaikea yrittää syöttää lapselle jotain, mitä et itse halua syödä. Vanhemman on osoitettava lapselle, että tarjolla oleva ruoka on herkullista ja myös vanhempi pitää siitä.
- Vältä ilmehtimästä huolestuneesti tai levottomasti uutta ruokaa tarjotessasi: Uuden ruoka-aineen tarjoamisen tulisi olla luonnollista. Muussa tapauksessa lapsi huomaa, että jokin on vialla, ja pahimmassa tapauksessa hätääntyy, mikä todennäköisesti johtaa ruoasta kieltäytymiseen.
- Vältä makeisia ja muita välipaloja ennen ruoka-aikaa: Jos annamme lapsen syödä jotain pientä ennen lounasta tai päivällistä, hän on vähemmän halukas syömään kunnon ateriaa. Kieltäytyminen etenkin sellaisesta ruoasta, joka ei houkuttele lasta, on tällöin helpompaa.
Muista, että jokainen tarvitsee oman aikansa syömiseen, ja lapsen ajan kunnioittaminen auttaa sinua rakentamaan lapsen kanssa paremman suhteen ja tarjoamaan hänelle terveemmän ruokavalion.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mascola, A. J., Bryson, S. W., & Agras, W. S. (2010). Picky eating during childhood: a longitudinal study to age 11 years. Eating behaviors, 11(4), 253-257. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1471015310000528
- Bailey, L. (2018). Parents: Think twice before you pressure your picky eater. University of Michigan News. https://news.umich.edu/parents-think-twice-before-you-pressure-your-picky-eater/
- Salvador, G., & Manera, M. (2018). Acompañar las comidas de los niños y las niñas: consejos para comedores escolares y para las familias. Infancia: educar de 0 a 6 años, (170), 34-39. https://scientiasalut.gencat.cat/bitstream/handle/11351/1986/acompanyar_apats_infants_2016_cas.pdf?sequence=2
- De Gracia, M., Marcó, M., & Trujano, P. (2007). Factores asociados a la conducta alimentaria en preadolescentes. Psicothema, 646-653. https://reunido.uniovi.es/index.php/PST/article/view/8530/8394
- Ramos Méndez, R. J., & Sánchez Valencia, A. M. (2018). Propuesta de cocina creativa para favorecer la nutrición de niños entre 4 a 7 años a partir del consumo de alimentos naturales. https://repository.unab.edu.co/handle/20.500.12749/11877