Lapsen kasvattaminen ilman vahvistamista tai rankaisemista
Jokainen vanhempi miettii, mikä on paras tapa kasvattaa lasta. Yhtä oikeaa tapaa ei varmasti olekaan, vaan jokaiset vanhemmat etsivät ja muokkaavat juuri omaan perheeseensä sopivat menetelmät. On tavallista, että vanhemmat pohtivat, tekeekö vääränlaisesta käyttäytymisestä rankaiseminen lapsesta epävarman tai että saako oikeanlaisen käyttäytymisen vahvistaminen lapsen toistamaan käytöstä vain saadakseen siitä palkinnon. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä lapsen kasvattaminen ilman vahvistamista tai rankaisemista montessoripedagogiikan mukaan tarkoittaa.
Lapsen kasvattaminen ilman vahvistamista tai rankaisemista
Järjestele kotiympäristö sopivaksi
Montessoripedagogiikan mukaan on tärkeää, että kotiympäristö on valmisteltu niin, että se tukee lapsen oppimista itsenäisesti todellisten kokemusten kautta. On siis tärkeää luoda oikeanlainen ympäristö jo siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa ottaa ensimmäisen kerran kontaktia ympäristöönsä. Kasvaessaan lapsi tarvitsee edistyneempää materiaalia oppiakseen kirjaimia ja numeroita. Tämä kaikki on tärkeää, jotta lapsen luontainen uteliaisuus saa kehittyä.
Suo lapselle autonomia
Lapsen oppimisprosessia täytyy seurata ja lapselle antaa tilaa kehittää omaa autonomiaansa sekä tehdä omat virheensä ja oppia niistä. Lapsen täytyy saada tehdä virheitä niin lapsena kuin aikuisenakin, jotta todellinen maailma voi avautua hänelle.
Ilman vahvistamista ja rankaisemista, mutta seurauksista tietoisena
Kun vanhemmat ovat tehneet päätöksen hyödyntää montessoripedagogiikan metodeja lapsen kasvatuksessa, he voivat alkaa miettiä vahvistamista ja rankaisemista. Montessori-menetelmä perustuu kunnioittavaan vanhemmuuteen, jonka mukaan vanhempien ei tulisi mainita sanoja “palkinto” tai “rangaistus” missään olosuhteissa. Sen sijaan heidän tulee puhua seurauksista, jotka riippuvat lapsen käytöksestä. Esimerkkinä tilanne, jossa lapsi ei halua kerätä lelujaan leikin jälkeen.
- Rangaistus. “Et kerännyt lelujasi leikin jälkeen, vaikka piti. Tästä syystä et saa katsoa televisiota, vaan menet aikaisin nukkumaan.”
- Vahvistaminen. “Koska keräsit lelusi leikin jälkeen, saat katsoa vähän aikaa televisiota ennen nukkumaanmenoa.”
- Seuraus. “Jos keräät lelusi leikin jälkeen, saat katsoa hetken televisiota. Jos levität kaikki lelusi lattialle, etkä kerää niitä leikin jälkeen, sinulla menee kauemmin aikaa, eikä aikaa jää television katseluun. Sen sijaan sinun täytyy mennä heti nukkumaan.”
Tämä esimerkki osoittaa, että loppujen lopuksi tulos on sama. Jos lapsi tekee mitä pitääkin, hän voi katsoa televisiota ennen nukkumaanmenoa. Mutta jos lapsi ei tee kuten pitää, hän ei voi katsoa televisiota, koska sille ei jää aikaa. Ainoa ero on tapa, jolla asia esitetään. Lapsi ei näe tehtävää velvoitteena, vaan asiana, joka täytyy hoitaa, jotta hänellä on tarpeeksi aikaa katsoa televisiota.
Menetelmän hyödyt
Kasvanut motivaatio
Lapsi päättää tehdä asioita itseään varten, eikä siksi, että joku käskee häntä tekemään ne. Myös lapsen itsekuri ja vastuullisuus kehittyvät.
Lisääntynyt tyytyväisyyden tunne
Ymmärtäessään, että rutiinit voi hoitaa ilman rangaistusta tai vahvistamista, lapsi on ylpeä itsestään ja tyytyväinen itseensä.
Lapsen yksilöllisen kapasiteetin stimulointi
Kasvattaminen seurauksia hyödyntäen stimuloi lapsen kykyjä, kun hänelle annetaan mahdollisuus käyttää omaa autonomiaansa.
Parempi itsetunto
On osoitettu, että kasvattaminen ilman vahvistamista ja rangaistusta auttaa parantamaan lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta.
Parempi yhteistyökyky
Lapsi on yhteistyökykyisempi saadessaan tehdä ikätasolleen sopivia tehtäviä. Tämä vahvistaa kommunikointia, kiintymystä ja yhteistyötä koko perheen kesken.
Kuten huomaat, lapsen kasvattaminen montessoripedagogiikkaa hyödyntäen auttaa kasvattamaan onnellisen ja luottavaisen lapsen, jolla on hyvä itsetunto, ja joka kokee olevansa suureksi avuksi vanhemmilleen. Kuten huomaat, lapsen kasvattaminen ilman vahvistamista ja rangaistusta on mahdollista.
