Lapsen itsetehokkuuden edistäminen

Itsetehokkuus voidaan määritellä henkilön päättäväisyydeksi ja itseluottamukseksi kohdata erilaisia tilanteita ja saavuttaa erilaisia tavoitteita. Se on siis uskoa omiin kykyihin selviytyä erilaisista tilanteista. Lapsen itsetehokkuuden edistäminen on tärkeää, sillä tämä piirre auttaa häntä kohtaamaan erilaisia elämän mukanaan tuomia ongelmia ja helpottaa hänen integroitumistaan erilaisiin sosiaaliin ympäristöihin ja yhteiskuntaan ylipäätään.

Miksi lapsen itsetehokkuuden edistäminen on tärkeää?

Amerikankanadalaisen psykologin Albert Banduran mukaan itsetehokkuus auttaa ihmistä selvittämään kohtaamansa ongelmat nopeasti sekä kehittämään kiinnostusta ja motivaatiota erilaisten tehtävien suorittamiseen. Lapsella itsetehokkuuden tunne auttaa itseluottamuksen ja itsetunnon kehittämisessä ja johtaa samalla sellaisiin ajatuksiin ja käyttäytymiseen, jotka auttavat näkemään maailman positiivisella tavalla. Tämä heijastuu myöhemmin lapsen ihmissuhteisiin, akateemisiin suorituksiin ja yleisesti ottaen yhteiskuntaan integroitumiseen. Itsetehokkuuden kehittäminen myös opettaa lapselle stressin ehkäisemistä ja vähentämistä vaikeissa tai haastavissa tilanteissa.

Millaista on itsetehokkuuttaan kehittäneen lapsen käyttäytyminen?

• Lapsi näkee haasteet ja vaikeudet tilaisuutena oppia jotain uutta.
• Lapsi motivoituu päivittäisistä tehtävistään ja kiinnostuu suorittamiensa aktiviteettien yksityiskohdista.
• Lapsi palautuu nopeasti pettymyksistä ja takaiskuista.
• Lapsi näkee hasteet jännittävinä asioina ja on onnellinen voittaessaan ne. Hän sitoutuu selvittämään myös vaikeat tilanteet.

Millaista on lapsen käyttäytyminen, jos hän ei ole kehittänyt itsetehokkuuttaan?

• Lapsi itkee stressaavissa tilanteissa ja kokee, ettei hän pysty ratkaisemaan ongelmaa tai kestä sen aiheuttamaa painetta.
• Lapsi välttelee vaikeita aktiviteetteja ja saattaa keskittyä aiempiin epäonnistumisiin ja negatiivisiin näkökulmiin.
• Lapsella kestää keskivertoa kauemmin oppia lukemaan ja laskemaan, minkä lisäksi hänen voi olla vaikea tottua kouluympäristöön.
• Murrosiässä nuori saattaa olla taipuvainen masennukseen ja hän voi eristää itsensä muista ihmisistä ja ympäristöstä.

Lapsen itsetehokkuuden edistäminen

Lapsen itsetehokkuus muokkautuu vahvasti hänen ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Vanhemmat voivat tukea lapsen itsetehokkuuden kehittymistä näillä vinkeillä:

• Rohkaise lasta pohdintaan uuden asian oppimisen jälkeen. Voit hyödyntää tätä tarkoitusta varten kehitettyjä kysymyksiä, jotka auttavat lasta ymmärtämään, mitä hänen täytyy oppia ja mitkä ovat ne työkalut, jotka auttavat häntä pääsemään tavoitteeseensa.
• Anna lapsen oppia omassa tahdissaan. Jokainen lapsi on erilainen ja myös jokaisen lapsen oppimisprosessi on yksilöllinen. Yhdenkään lapsen oppiminen ei ole täysin samanlaista kuin hänen ikätoverinsa.
• Onnittele lasta onnistumisista ja vahvista tämän oppimaa. Tee lapselle selväksi, että hänen tekemänsä virheet eivät ole esteenä tavoitteiden saavuttamiselle. Onnittele häntä paitsi onnistumisista, myös virheistä yli pääsemisestä ja keskity asioiden positiiviseen puoleen.
• Opeta lasta käsittelemään turhautumisen ja suuttumuksen tunteita. Selitä hänelle, että virheiden tekeminen on täysin normaalia ja olennainen osa elämää.
• Kuuntele lasta. Itsetehokkuuden tunne kehittyy, kun lapsi kokee tulleensa kuulluksi. Tämä saa lapsen tuntemaan olonsa rakastetuksi ja arvostetuksi.
• Opeta lasta tekemään päätöksiä ja kohtaamaan uusia haasteita. Tämä auttaa lasta kehittymään itsenäisemmäksi ja punnitsemaan riskejä ja hyötyjä hänen tehdessään päätöksiä.
• Näytä tunteesi ja opeta lapselle, että virheet ovat tilaisuus oppia uutta. Tämä onnistuu esimerkiksi keskittymällä jonkin lapsen tekemän virheen positiivisiin puoliin. Lasta ei tule syyllistää, mutta hänen on hyvä olla mukana pohtimassa, mistä virhe johtui ja miten sen toistaminen estetään.
• Motivoi lasta. Auta häntä ymmärtämään ja arvostamaan niitä keinoja ja työkaluja, jotka hänellä on oppimista varten.
• Auta lasta oppimaan tunnistamaan ja hyväksymään tunteensa. Opeta häntä myös ilmaisemaan tunteensa sopivalla tavalla, joka ei loukkaa muita.