Kuinka saada lapsi syömään enemmän kasviksia?
Valitettavan monet lapset inhoavat kasviksia, ja nämä ovat lapsia, jotka syövät muita todennäköisemmin roskaruokaa. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka vanhemmat voivat rohkaista lasta syömään enemmän kasviksia.
Kasvisten syömisen tärkeys
Kasvikset ovat tärkeä vitamiinien (kuten A-, C- ja B9- vitamiinien), hivenaineiden (magnesiumin, kaliumin, kalsiumin, natriumin ja raudan), kuidun ja antioksidanttien lähde. Nämä kaikki ravintoaineet ovat tärkeässä roolissa jokaisen ihmisen ruokavaliossa.
Kasvisten, hedelmien ja palkokasvien syöminen varmistaa lapsen tarpeellisten ravintoaineiden saannin sekä määrittää terveelliset elämäntavat, jotka jatkuvat läpi elämän. Tämä on tärkeää myös sairauksien ehkäisemisen sekä ravinnollisten puutostilojen välttymisen kannalta. Kasvisten syönti auttaa ehkäisemään lisäksi verisuonten kalkkeutumista, ärtyvän suolen oireyhtymää, anemiaa, syöpää sekä osteoporoosia.
Näin saat lapsen syömään enemmän kasviksia
Tarjoa lapselle kasviksia alusta alkaen
Yritä tutustuttaa lapsi erilaisiin makuihin jo hänen ollessaan pieni – mitä aikaisemmin aloitat, sen parempi. Viiden-kuuden kuukauden iässä vauva voi alkaa syömään kasviksia, kuten porkkanaa, vihreitä papuja ja perunaa. Voit tarjota niitä keitettynä tai soseen muodossa.
Vauvan ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen, tarjoa hänelle keitettyä ja kuorittua tomaattia, josta on myös siemenet poistettu. Lapsen ollessa yli 1-vuotias, voit tarjota kasviksia kokonaisina ja keitettyinä. Lapsen ollessa 1-1,5-vuotias, voit tarjota lapselle salaattia, mutta vältä antamasta kaalia tai artisokkaa, sillä ne saattavat aiheuttaa lapselle ilmavaivoja.
Jatka yrittämistä
On täysin ok, jos lapsi kieltäytyy kasviksista, jatka vain sitkeästi yrittämistä. Älä pakota lasta syömään, äläkä rankaise lasta, jos hän ei halua syödä kasviksia. Tämä saa vain aikaan psykologista torjumista ja lapsi alkaa liittämään kasviksiin negatiivisia mielikuvia.
Tarjoa kasviksia hauskalla tavalla
Vuonna 2012 tehty tutkimus selvitti, että lapset pitävät ruuasta, joka sisältää paljon väriä ja eri muotoisia aineksia. Voit esimerkiksi valmistaa eri väristä muusia (porkkanasta oranssia, punajuuresta violettia), luoda eläinten naamoja tai tehdä parsakaalimetsän.
Anna lapselle vaihtoehtoja
Jos lapsi ei pidä tarjoamistasi kasviksista, anna lapsen itse valita kasviksista tai palkokasveista mieleisensä. Tällä tavoin lapsi saa osallistua ja uusien asioiden kokeminen on hauskempaa. Saat myös selville, mistä kasviksista lapsesi pitää.
Yksi vinkki on ottaa lapsi mukaan ruokaostoksille, ja antaa lapsen valita mieleisensä kasvikset ostoskoriin.
Anna lapsen auttaa ruoan valmistamisessa
Anna lapsen osallistua ruoanlaittoon. Lapsi voi tehdä helppoja ruoka-annoksia, kuten salaattia. Voit myös antaa lapsen lämmittää ruokalautasen mikrossa.
Ole hyvä esimerkki
Lapsi jäljittelee, mitä hän näkee. Siksi onkin tärkeää, että kaikki perheenjäsenet syövät kasviksia. Pidä hedelmät, kasvikset ja palkokasvit lapsen nähtävillä. Kun lapsi näkee, että kaikki muutkin syövät niitä, lapsi tuntee itsensä tärkeäksi ja isoksi.
Sekoita ruokia keskenään
Useimmiten lapset rakastavat juustomakaroonia, munakokkelia ja pizzaa. Nämä ovat loistavia ruokalajeja, joihin voi lisätä kasviksia. Toinen tapa on sekoittaa ruokiin terveellisiä kastikkeita. Jotkut ruuat menestyvät paremmin kuin toiset, esimerkiksi kukkakaali ja juusto yhdessä keitetyn parsakaalin sijaan. Voit valmistaa kasvikset myös tempuratyyliin, jolloin niitä voi syödä ranskalaisten tapaan.
Lapsi ei aina halua syödä kasviksia, mutta voit luoda lapsen ruoka-annoksista hauskoja, jolloin lapsi alkaa syömään enemmän kasviksia hetkessä!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fundación Española de Nutrición. (2018). Informe de estado de situación sobre “Frutas y Hortalizas: Nutrición y salud en la España del S.XXI”.
- Villaresa, JM Moreno, and MJ Galiano Segoviab. (2006). “El desarrollo de los hábitos alimentarios en el lactante y el niño pequeño. Sentido y sensibilidad.” Revista Pediatría de Atención Primaria 8.Suplemento 1.
- Zampollo F, Kniffin KM, Wansink B, Shimizu M. (2012). Food plating preferences of children: The importance of presentation on desire for diversity. Acta Paediatr. Wiley Online Library; 2012;101(1):61–6.