Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria kiusaamista vastaan
Kiusaaminen ei ole ainoastaan koulutuksellinen, vaan myös sosiaalinen ongelma. Ekologinen systeemiteoria on yhdysvaltalaisen psykologi Urie Bronfenbrennerin kehityspsykologinen teoria, jota voidaan hyödyntää myös taistelussa kiusaamista vastaan.
Tällöin kaikki alueet ja ympäristöt, joissa lapsi elää ja kehittyy, olisi sisällytettävä tähän lähestymistapaan. Tämä johtuu siitä, että jokaisella eri osa-alueella voi olla osansa kiusaamisongelman ratkaisemisessa.
“Kulttuuri on myös koulutusta, ja vain sen avulla voit selvitä tästä moraalin ja arvojen kriisistä.”
– Use Lahoz
Lapsella on oikeus elää ilman kiusatuksi tulemista
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuoden 1989 lopussa ja pantiin voimaan kansainvälisesti seuraavana vuonna. Kyseessä on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, jonka tärkein tavoite on perusoikeuksien, eli terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan, takaaminen kaikille lapsille. Yksi sopimuksessa määritellyistä oikeuksista on lasten fyysisen ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaaminen kaikenlaiselta väkivallalta ja kaltoinkohtelulta.
Yksi alueista, joissa lapset tarvitsevat aikuisten suojelua, ovat koulut, sillä tällä hetkellä monet oppilaat joutuvat kärsimään oppilaitoksissa tapahtuvasta kiusaamisesta ja väkivallasta. Kiusaaminen on asia, jota ei tulisi missään nimessä suvaita, ja aikuisten olisi tehtävä kaikkensa tällaisen käytöksen kitkemiseksi. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön.
Koulujärjestelmä on etuoikeutetussa asemassa, jota se voisi käyttää kiusaamisongelman ratkaisemiseksi. Koulujen tulisi tarjota oppilaille ja heidän vanhemmilleen tietoa ja työkaluja, joita tarvitaan kommunikoimiseen, neuvottelemiseen ja konfliktien ratkaisemiseen rakentavalla ja positiivisella tavalla.
“Muista aina, että sinulla on paitsi oikeus, myös velvollisuus olla yksilö.”
– Eleanor Roosevelt
Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria kiusaamista vastaan
Urie Bronfenbrennerin kehittämä ekologinen systeemiteoria on kehityspsykologinen teoria, jossa yksilön kehityksen nähdään tapahtuvan vuorovaikutuksessa tämän ympäristön kanssa. Teoria käsittelee ihmisen kehittymistä yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen jäsenyyteen, mutta samalla se kuvaa ihmisen sosiaalistumista yhteiskuntaan.
Bronfenbrenner jakaa henkilön kehitykseen vaikuttavan ympäristön viiteen systeemiin, joita voidaan soveltaa lasten elämässä:
- Mikrosysteemi
- Mesosysteemi
- Eksosysteemi
- Makrosysteemi
- Kronosysteemi
Mikrosysteemi
Mikrosysteemi viittaa lapsen välittömään ja läheisimpään ympäristöön, ja siihen kuuluvat ensisijaisesti lapsen vanhemmat ja sisarukset. Siihen kuuluvat kuitenkin myös koulu – luokkatoverit, opettajat ja luokkahuone – sekä läheiset ystävät.
“Koulutus on tehokkain ase maailman muokkaamiseen.”
– Nelson Mandela
Mesosysteemi
Mesosysteemi on lapsen välittömimpien tai läheisimpien ympäristöjen muodostama suhde. Esimerkiksi koulun ja perheen välinen suhde on mesosysteemi. Tähän voidaan lisätä myös näiden kahden ympäristön sekä sosiaalisen ja terveydellisen kontekstin välinen linkki.
Eksosysteemi
Eksosysteemi kattaa ne sosiaaliset yhteydet, joihin lapsella on psykologinen, mutta ei fyysinen suhde. Kiusaamisilmiön tapauksessa niin ihmisoikeuksia puolustavat lait kuin kiusaamisen vakavana ongelmana esittävät tiedotusvälineetkin suosivat lasten kehitystä.
Makrosysteemi
Makrosysteemi viittaa kulttuurisiin uskomuksiin, poliittisiin ideologioihin ja uskontoihin, joihin lapsella on suhde
Kronosysteemi
Tämä on se historiallinen konteksti, jossa yhteiskunta kokonaisuudessaan kehittyy. Tässä tapauksessa se viittaa kulttuuriin, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bronfenbrenner, U. (1977). Toward an experimental ecology of human development. American psychologist, 32(7), 513.
- Galende, I. (2017). II Jornada sobre Audición y Lenguaje: Todos iguales todos diferentes.
