7 tapaa parantaa lapsen luetun ymmärtämistä
Akateemisen kehityksen mahdollistamiseksi on tärkeää parantaa lapsen luetun ymmärtämistä. Lapsi voi kokea lukemisen hyvin turhauttavana aktiviteettina, jos hän ei ymmärrä lukemaansa. Tällä tarkoitamme kykyä lukea lause tai tekstikappale ja ymmärtää sen sanat tai merkitys.
Jos lapsi menestyy huonosti koulussa tai hänellä on ongelmia tietyssä aineessa, on tärkeää kiinnittää huomiota hänen kykyynsä lukea. Onneksi lapsen luetun ymmärtämistä pystytään parantamaan myös kotona monin tavoin.
7 tapaa parantaa lapsen luetun ymmärtämistä
1. Luo yhteyksiä ja suhteita
Lukiessasi lapsen kanssa, osoita hänelle konseptien liittyvän oikeaan elämään – ja nimenomaan lapsen elämään. Yksi parhaista tavoista muistaa lukemansa ja tehdä siitä arvokasta, on miettiä asialle käyttötarkoitus.
2. Kysy kysymyksiä tekstin ymmärtämiseksi
Kysymällä lapselta kysymyksiä tekstin sisällöstä, opetat häntä etsimään tekstistä vinkkejä ja merkityksiä. Motivoi lasta olemaan vuorovaikutuksessa tekstin kanssa ja valitsemaan hänelle itselleen tärkeät tiedot.
Yksi hyvän lukijan piirteistä on kyky osata kysyä kysymyksiä ja löytää niihin vastaukset. Lähteenä voi käyttää yhtä tai useampaa tekstiä.
Vaikka lapset alkavatkin harjoitella lukutaitoa jo esikoulussa, varsinainen oppiminen alkaa ala-asteella. Jokainen oppilas kehittyy omaan tahtiinsa, ja hänellä on omat tarpeensa ja rytminsä. Opettajien tulisi pystyä vastaamaan jokaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin.
3. Luo mentaalisia kuvia
Teksti ei ole vain kirjainten yhdistelmä, vaan oma universuminsa täynnä löytämistä odottavia asioita. Pyydä lasta käyttämään mielikuvitustaan ja kuvittelemaan ja luomaan tarinoita uudelleen muistaakseen ne paremmin.
Yksi hyvä harjoitus on pyytää lasta siirtämään lukemansa paperille piirustuksen muodossa. Näin lapsi ei ainoastaan lue silmillään, vaan muistaa kaikilla viidellä aistillaan.
4. Esitä hypoteeseja lukemastasi tekstistä
Tekstin kirjaimellinen taso on sivulla oleva informaatio. Sitä voidaan tutkia tarkkojen kysymysten ja vastausten avulla. On kuitenkin olemassa myös toisen tason ymmärrys, joka saa lapsen miettimään tilanteen seuraamuksia. Lapsi voi myös miettiä tietyn ongelman aiheuttajia. Kysy lapselta, mitä hän luulee tarinassa tapahtuvan seuraavaksi.
5. Tunnista tekstin pääasiat ja -elementit
Lapsen on tärkeää oppia tunnistamaan lukemansa tekstin pääasiat, eli faktat ja hahmot, jotka vaikuttavat suoraan tarinan kehitykseen.
Tässä mielessä lapselle on hyvä antaa luettavaksi eri genreihin kuuluvia tekstejä – tositarinoista kaunokirjallisuuteen ja seikkailuromaaneihin. Näin lapsi oppii myös tunnistamaan erilaisia tekstin rakenteellisia tunnusmerkkejä, kuten otsikot, lihavoinnin, kursivoinnin, taulukot ja kuvat.
6. Lue uudelleen kohdat, joita et ymmärrä
Lapsi ei välttämättä ymmärrä kaikkea ensimmäisellä lukukerralla, vaan joutuu lukemaan saman kohdan muutaman kerran ymmärtääkseen sen täysin.
Jokaisella lukukerralla lapsi huomaa ja oppii uusia yksityiskohtia, jotka auttavat ymmärtämään tekstin merkityksen. Joskus teksti kannattaa lukea hiljaa mielessään, kun taas toisinaan sen ääneen lukeminen auttaa ymmärtämisessä.
7. Selvitä tuntemattomien sanojen merkitys
Tekstin sanomaa ei voi ymmärtää täysin, jos teksti sisältää runsaasti itselle tuntemattomia sanoja. Sanojen määritelmän ja asiayhteyden selittäminen auttaa lasta laajentamaan sanavarastoaan.
Yllä esitellyt seitsemän tapaa parantaa lapsen luetun ymmärtämistä vahvistavat myös lapsen kommunikaatiotaitoja ja kognitiivisia kykyjä. Vanhemmat voivat tehdä kotona monia asioita, jotka auttavat lasta pärjäämään paremmin koulussa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Córdoba Rey, E. M., Cadavid Ruíz, N., & Quijano Martínez, M. C. (2015). Hábitos y expectativas lectoras de padres de niños con dificultad lectora. CES Psicología, 8(2), 31-46. http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2011-30802015000200003
- Cova, Y. (2004). La práctica de la lectura en voz alta en el hogar y en la escuela a favor de niños y niñas. Sapiens. Revista Universitaria de Investigación, 5(2), 53-66. https://www.redalyc.org/pdf/410/41050205.pdf
- Díaz, J. Q., & Domingo, B. G. (2008). Aproximación didáctica al tratamiento que recibe la lectura en el aula de Infantil y Primaria. In Educación, ciudadanía y convivencia. Diversidad y sentido social de la educación: comunicaciones del XIV Congreso Nacional y III Iberoamericano de Pedagogía (pp. 1095-1104). Sociedad Española de Pedagogía.
- Fonseca, L., Migliardo, G., Simian, M., Olmos, R., & León, J. A. (2019). Estrategias para mejorar la comprensión lectora: impacto de un programa de intervención en español. Educational Psychology, 25(2), 91-99. https://journals.copmadrid.org/psed/art/psed2019a1
- Monroy Romero, J. A., & Gómez López, B. E. (2009). Comprensión lectora. Revista Mexicana de Orientación Educativa, 6(16), 37-42. http://pepsic.bvsalud.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1665-75272009000100008
- Palomino, J. G. (2011). Comprensión lectora y rendimiento escolar: una ruta para mejorar la comunicación. COMUNI@ CCIÓN: Revista de Investigación en Comunicación y Desarrollo, 2(2), 27-36. https://www.redalyc.org/pdf/4498/449845038003.pdf
- Raynaudo, G. M. (2020). Educar en el mundo digital: Un estudio empírico con niños preescolares. https://ri.conicet.gov.ar/handle/11336/155689
- Sanz, M., & León, J. A. (2010). Estimular la comprensión lectora. Padres y Maestros/Journal of Parents and Teachers, (333), 25-29.
- Serrano-Puche, J. (2014). Hacia una “comunicación slow”: el hábito de la desconexión digital periódica como elemento de alfabetización mediática. Trípodos, (34), 201-214. http://www.tripodos.com/index.php/Facultat_Comunicacio_Blanquerna/article/view/172
