Vauvan yösyötöistä vieroittaminen - Äitiyden Ihme
 

Vauvan yösyötöistä vieroittaminen

Onko lapsesi siinä iässä, että on aika alkaa miettiä yösyötöistä vieroittamista? Tänään autamme sinua pääsemään eroon kaikista epäilyksistäsi.
Vauvan yösyötöistä vieroittaminen
María Alejandra Castro Arbeláez

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 19 marraskuuta, 2019

Jokainen lapsi ja tilanne on ainutlaatuinen, ja myös vauvan yösyötöistä vieroittaminen tapahtuu eri aikaan ja eri tavalla eri perheissä. On tavallista, että aihe herättää vanhemmissa ja etenkin äidissä huolta ja monia kysymyksiä. Tilannetta ei auta se, että jokaisella ystävällä ja perheenjäsenellä tuntuu olevan asiasta oma mielipiteensä.

On tärkeä muistaa, että yösyötöistä vieroittamiselle ei ole yhtä oikeaa aikaa, ja päätös vieroittamisen aloittamisesta on aina vanhempien henkilökohtainen. Toiset haluavat aloittaa vieroittamisen lapsen ollessa nelikuinen, toiset odottavat huomattavasti pidempään.

Jos kuitenkin äiti tuntee olonsa hyvin väsyneeksi tai ärtyneeksi, tai vanhemmat kokevat vauvan olevan valmis muutokseen, voidaan yösyötöistä vieroittaminen aloittaa.

Vauvan yösyötöistä vieroittaminen

Alla vastaamme kahteen yleisimpään kysymykseen, joita äideillä on koskien vauvan yösyötöistä vieroittamista.

Mistä tiedän lapsen olevan valmis?

Jokainen vauva on erilainen. Jos lapsesi on 4-6 kuukauden ikäinen, on hyvä aika alkaa suunnitella yösyötöistä vieroittamista. Tässä vaiheessa suurin osa vauvoista saa tarpeeksi kaloreita päivän aikana nukkuakseen 5-6 tuntia yhteen mittaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lapsi heräisi useammin, ruokintaa odottaen. Kyseessä on kuitenkin enemmänkin tapa kuin todellinen fysiologinen tarve. Vauva on tottunut heräämään usein syödäkseen, ja ottaa hetken ennen kuin hänen rutiininsa muuttuvat.

Vauvan yösyötöistä vieroittaminen

Kannattaa miettiä, yrittääkö vauva luoda siteen sinuun. Imetys on nimittäin paljon muutakin kuin vain ravinnon saamista. Osa äideistä ei voi viettää päivällä paljon aikaa lapsen kanssa, ja tällöin lapsi saattaa yrittää korvata menetetyn ajan yöllä.

Yksi syy siihen, miksi vauvat heräävät säännöllisesti yön aikana, on hampaiden puhkeaminen. Lapsi saattaa kokea myös muunlaista epämukavaa oloa, kuten kylmyyttä tai muita kehitykseen liittyviä muutoksia.

Kaikista näistä syistä johtuen on tärkeää vieroittaa vauva yösyötöistä vähitellen, eikä kerralla. Tämä on aikaa, jolloin vauva tarvitsee sinua ja turvallisuuden tunnetta. Jos mikään imetykseen tai imetyksestä vieroittamiseen liittyvä asia askarruttaa sinua, ota se rohkeasti esiin seuraavalla neuvolakäynnillä.

Mitä kannattaa pitää mielessä, kun yösyötöistä vieroittaminen aloitetaan?

Seuraavat vinkit kannattaa pitää mielessä, kun vauvaa aletaan vieroittaa yösyötöistä.

  • Ota vauvan tunteet huomioon. Kun päätät alkaa vieroittaa poikaasi tai tytärtäsi yösyötöistä, sinun on valmistauduttava siihen, että tämä saattaa aiheuttaa lapsessa turhautumista. Kunnioita siis lapsen tunteita, jotka ovat täysin ymmärrettäviä tilanteessa.
  • Älä kiellä omia tunteitasi. On täysin normaalia, että äiti tuntee tilanteessa sekä syyllisyyttä että helpotusta. Älä ole liian ankara itsellesi.
  • Valitse paras hetki vieroittamisen aloittamiselle. Tilanne, jossa esimerkiksi perhe on juuri muuttamassa tai lapsi aloittaa päivähoidon, ei välttämättä ole paras hetki vieroittamisen aloittamiselle.
  • Vauva tarvitsee tavallista enemmän huomiota ja rakkautta öisin tapahtuvan syömisen ja läheisyyden korvaamiseksi.
  • Tarjoa lapselle runsaasti nestettä ja ruokaa. Kun vauva herää yöllä haluten rinnalle, tarjoa hänelle vaihtoehtoisesti vettä tai äidinmaidonkorviketta.
  • Aseta vauva nukkumaan omaan sänkyynsä. Itsenäistyminen voi tehdä prosessista helpomman. Kaikilla lapsilla omaan huoneeseen nukkumaan siirtyminen ei toimi, eikä lasta tulisi tähän pakottaa.
  • Ota kumppanisi mukaan vieroitusprosessiin. Prosessi on usein tehokkaampi isän ymmärtäessä, mitä tämä muutos merkitsee hänen lapselleen. Myös isän tulisi olla valmis antamaan läheisyyttä ja tukea ja lohduttamaan vauvaa tämän ollessa poissa tolalta.
  • Ota tarvittaessa askel taaksepäin. On tärkeää olla joustava ja valmis mukautumaan tilanteeseen, jos suunnitelma ja menetelmät eivät toimikaan. Vaikka olisit ollut varma alkuperäisestä päätöksestäsi, voit aina ottaa askeleen taaksepäin ja viivästyttää vieroittamista, jos sille on tarve.
Vauvan yösyötöistä vieroittaminen

Mitä asiantuntijat sanovat aiheesta?

Monet asiantuntijatahot ovat antaneet suosituksensa imetykseen ja yösyötöistä vieroittamiseen liittyen. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että vauvaa täysimetetään ensimmäiset kuusi kuukautta, minkä jälkeen rintaruokintaa jatketaan muun ruokavalion tukena aina siihen saakka, että lapsi täyttää kaksi vuotta.

Myös lastenlääkäri Richard Ferber on ottanut kantaa aiheeseen Solve Your Child’s Sleep Problems -kirjassaan. Ferberin mukaan turhaan monta kertaa yössä herääminen voi johtaa nukkumisongelmiin. Ferberin teorian mukaan se, että lapsi herää useamman kerran yössä ruokailun tai ruoansulatusongelmien vuoksi, voi aiheuttaa noidankehän, jossa lapsi haluaa syödä entistä enemmän.

Lastenlääkäri William Sears sen sijaan korostaa sitä, että yöllisellä imetyksellä tai pulloruokinnalla on huomattavia etuja lapsen ja vanhemman väliselle siteelle. Hän rohkaisee vanhempia lykkäämään yösyötöistä vieroittamista mahdollisimman pitkään – kunhan yöaikaan tapahtuvat syötöt eivät koidu perheelle ongelmaksi. The Baby Sleep Book -kirjassaan Sears kuvaa, kuinka asettaa vauva nukkumaan ja ruokkia häntä sängyssä niin, että yösyötöt ovat vanhemmille mahdollisimman helppoja.

Lopuksi vielä muistutettakoon, että kaikki yllä esitetyt tiedot ovat vain ehdotuksia ja mielipiteitä. Kuten kaikki muutkin vanhemmuuteen liittyvät päätökset, päätös siitä, milloin ja miten vieroitat lapsesi yösyötöistä, on yksin sinun. Sinä tiedät, mikä on parasta lapsellesi ja perheellenne.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Vandale-Toney, S., Rivera-Pasquel, M. E., KAGEYAMA-ESCOBAR, M. D. L. L., Tirado-Gómez, L. L., & López-Cervantes, M. (1997). Lactancia materna, destete y ablactación: una encuesta en comunidades rurales de México. Salud Pública de México, 39, 412-419. https://www.scielosp.org/article/spm/1997.v39n5/412-419/
  • Klein, M. (1936). El destete. Obras completas de M. Klein.
  • La lactancia materna de madre a madre. Lactando.org. 2018. http://www.lactando.org/wp-content/uploads/Lactando_Capitulo-22.pdf
  • María Marlen Avalos González, C. (2011). Comportamiento de algunos factores biosociales en la lactancia materna en los menores de un año. Revista Cubana de Medicina General Integral
  • Rosa Niño, M., Gioconda Silva, E., & Eduardo Atalah, S. (2012). Factores asociados a la lactancia materna exclusiva. Revista Chilena de Pediatria. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0370-41062012000200007&lng=en&nrm=iso&tlng=en

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.