Vauvan kävelyrefleksi
Ihmisellä on sekä synnynnäisiä että opittuja heijasteita eli refleksejä. Useimmat niistä katoavat ensimmäisen puolen vuoden aikana keskushermoston ja tahdonalaisten liikkeiden kehittyessä. Heijasteet ovat kehittymässä olevan hermoston päätoimintoja ja motorisia vasteita ärsykkeisiin. Niiden seuraaminen on yksi tehokkaimmista tavoista selvittää, kehittyykö lapsi odotusten mukaisesti. Kävelyrefleksi ilmenee muutaman ensimmäisen elinviikon aikana, kun lapsi alkaa nostella jalkojaan ja ikään kuin kävellä ilmassa, kun häntä pidellään kainaloista pystyasennossa niin, että hänen jalkapohjansa koskettavat jotain pintaa.
Milloin on syytä huolestua?
Kävelyrefleksin katoaminen ei aiheuta syytä huoleen, mikäli se tapahtuu oikeaan aikaan. Koska vauva oppii pikkuhiljaa hallitsemaan toimintojaan, on täysin luonnollista, ettei hän enää jossain vaiheessa reagoi jokaiseen ulkoiseen ärsykkeeseen vaistomaisesti. Kävelyheijaste katoaa normaalisti vauvan tullessa noin kuukauden ikään, mutta voi ilmaantua vielä tämänkin jälkeen lapsen ollessa vedessä. Mikäli kyseistä refleksiä esiintyy vielä kuukaudenkin jälkeen kuivalla maalla, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa tai lääkärissä, sillä tämä voi olla merkki lapsen motorisen kehityksen viivästymistä tai taantumisesta. Siitä ei kuitenkaan tarvitse huolestua, jos heijaste palaa lapsen ollessa 8-12 kuukauden ikäinen. Tähän ikään mennessä lapsi on jo alkanut valmistautua kävelemiseen.
Muita vauvan kehitysheijasteita
Kävelyrefleksin ohella lapsella ilmenee myös muita primaareja refleksejä ensimmäisten elinviikkojen aikana:
- Niskaheijaste. Kun lapsen pää on kääntyneenä toiselle puolelle, samanpuoleinen käsi ja jalka ovat ojentuneina ja toisen puolen raajat koukistuneina.
- Hamuamis- ja etsimisheijaste. Tämä ilmenee, kun lapsen poskea paijataan. Tällöin hän kääntää päätään ja alkaa etsiä äidin rintaa.
- Imemisrefleksi. Saatuaan nännin tai tutin suuhunsa vauva alkaa imeä.
- Laskuvarjoheijaste. Tämä on suojelurefleksi, joka ilmenee, kun lapsi tuntee putoavansa. Tällöin hän kurottaa kätensä nopeasti kuin yrittääkseen tarttua johonkin yläpuolellaan olevaan tai suojellakseen itseään putoamiselta. Tämä heijaste säilyy ihmisellä koko eliniän ajan.
- Tarttumisheijaste. Kun vauvan käden lähettyville tuo esineen tai asian, vauva yrittää tarttua siihen kiinni. Sama voi tapahtua myös jaloilla.
- Moron heijaste. Tämä säpsähdysheijaste on yksi lapsen ensimmäisistä reflekseistä. Siinä lapsen kädet tekevät äkillisen, syleilyotetta muistuttavan laajan kaaren. Heijaste ilmenee etenkin, kun lapsi asetetaan makaamaan selälleen, minkä lisäksi sen voivat laukaista kovat äänet ja muut lapsen pelästyttävät ärsykkeet.
- Babinskin heijaste. Kun jalkapohjaa rapsutetaan, vauvan varpaat kipristyvät.
Laskuvarjoheijasteen lisäksi myös tietyt muut refleksit säilyvät läpi elämän. Näitä ovat esimerkiksi haukotteleminen, silmien räpyttely, aivastaminen, yskiminen ja nieleminen.
