Lapsen hampaiden puhkeaminen ja kivunlievitys

Hampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa lapselle epämukavuutta ja kovaakin kipua. Tänään esittelemme muutamia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää kotona vauvan ienkivun rauhoittamiseksi.

Hampaiden puhkeaminen alkaa suurimmalla osalla lapsista noin puolen vuoden iässä. Joidenkin lasten hampaat kuitenkin alkavat kasvaa jo 2-3 kuukauden iässä, kun taas toiset pysyvät hampaattomina jopa vuoden ikään asti. Useimmilla lapsilla kaikki maitohampaat ovat puhjenneet 2,5-3 vuoden iässä.

Hampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa lapselle epämukavuutta, huonoa oloa ja kipua. Tämä kivulias prosessi voi aiheuttaa itkua, kuolaamista ja muuta normaalista poikkeavaa käytöstä vauvan yrittäessä hallita kipua. Ienkivusta ei kannata huolestua liikaa, sillä kyseessä on normaali hampaiden puhkeamiseen liittyvä oire, jonka lähes kaikki lapset käyvät läpi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lapsen kipua ja epämukavaa oloa kannattaisi pyrkiä minimoimaan.

Millaisia oireita hampaiden puhkeaminen aiheuttaa?

Hampaiden puhkeamisen aiheuttamat oireet vaihtelevat yksilöittäin. Siinä missä osa lapsista kärsii erilaisista oireista useamman kuukauden ajan, osa oireilee vain muutamana päivänä ennen hampaan puhkeamista.

Hampaan alkaessa tehdä tuloaan, sen aiheuttama paine ikenessä aiheuttaa lapselle epämukavuutta. Vauva saattaa kosketella toistuvasti ientä kielellään, minkä lisäksi syljeneritys ja kuolaaminen lisääntyy. Nämä ovat yleensä yksiä aikaisimmista hampaiden puhkeamista ennustavista merkeistä.

Vilkastuneen syljenerityksen vuoksi käsien ja kasvojen alueella voi esiintyä ihoärsytystä, kun vauva ei vielä osaa niellä sylkeä. Lapsi voi myös alkaa yskiä vähän.

Ienten ärsytyksen ja syljenerityksen aiheuttama epämukavuuden tunne saa usein lapsen laittamaan kaiken mahdollisen suuhunsa. Pureskelun aiheuttama paineentunne helpottaa ienten kipua tai epämukavuutta.

Lapsi todennäköisesti heräilee ja itkee öisin tavallista useammin, minkä lisäksi hän voi olla päiväsaikaan ärtynyt. Toisaalta hänen käytöksensä ja mielialansa voivat muuttua nopeastikin. Vauva saattaa muuttua veltoksi ja apaattiseksi kivun ja epämukavan olon vuoksi. Toisista lapsista taas tulee aktiivisempia ja herkempiä, kun he alkavat etsiä itselleen tekemistä harhauttaakseen mieltään kivun tunteesta.

Moni ei yhdistä ripulia hampaiden puhkeamiseen, mutta ripuli on yleisempi oire kuin voisi kuvitellakaan. Jos ripuli jatkuu pitkään, on suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa mahdollisimman pian.

Suosittelemme keskustelemaan lääkärin tai neuvolan hoitajan kanssa, jos lapsella on ienkivun lisäksi muita oireita, kuten kuumejaksoja, erittäin voimakasta arkuutta suun alueella tai ongelmia syömisen kanssa.

Myös verta vuotavat ikenet saattavat olla huolestuttava merkki. Ikenet voivat vuotaa verta hampaiden rikkoessa niiden herkkää kudosta, mutta vuoto saattaa johtua myös tulehdusta aiheuttavista bakteereista.

Vauvan ienkivun rauhoittaminen

Reseptivapaat kipulääkkeet, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni, voivat lievittää ienkipua huomattavasti, mutta tällaisten lääkkeiden annostelussa tulee olla erittäin tarkka. Pienelle lapselle ei tule antaa lääkkeitä tai homeopaattisia valmisteita ilman lääkärin hyväksyntää.

Ennen särkylääkkeisiin tai kipugeeleihin turvautumista kannattaa kokeilla alla listattuja kotikonsteja lapsen kivun helpottamiseen.

• Hellävarainen hieronta: Koska vauvan motoriset taidot eivät ole vielä kehittyneet, hän ei pysty hieromaan ikeniään itse. Tulehtuneeseen ikeneen ei kannata koskea, mutta jos tulehdusta ei ole, ientä voidaan hieroa hellävaraisesti puhtaalla sormella tai märällä harsolla.
• Purulelut: Silikonista valmistetut kiinteät purulelut ovat parempi vaihtoehto kuin nesteellä täytetyt lelut, koska ne eivät vuoda ja ne voidaan steriloida.
• Kylmät ruoat: Jos lapsi on yli puolivuotias, hän voi pureskella kylmiä ja pehmeitä ruokia kuten banaania, kurkkua tai maustamatonta ​​jogurttia.
• Kylmä kangas: Tämä on hyvä vaihtoehto lapselle, joka ei pidä varsinaisista puruleluista. Kankaasta on helppo pitää kiinni ja sitä on hyvä järsiä.
• Kylmä vesi: Lapselle voidaan myös kokeilla antaa pieniä määriä kylmää vettä.