Ryömimään opettelun vaiheet
Tässä artikkelissa kerromme, mitä ovat ryömimään opettelun vaiheet ja miten ryömimään oppiminen hyödyttää lapsen muuta kehitystä.
Ihmisen kehitys etenee tietyssä järjestyksessä, mikä tarkoittaa, että yhden taidon oppiminen auttaa toisen taidon kehittymisessä. Vauva aloittaa helpoilla toiminnoilla, ja ajan kuluessa hänen kykynsä kehittyvät niin, että hän pystyy suorittamaan monimutkaisempia toimintoja. Esimerkiksi ennen kävelemään oppimista, lapsi yleensä oppii ryömimään ja konttaamaan. Ryömimisen avulla hän pystyy liikkumaan paikasta toiseen ja harjoittaa jalkojaan kävelemistä varten.
Hermoston eri osat toimivat koordinoidulla tavalla; jokainen hermoston osa on vuorovaikutuksessa toiseen osaan, mikä varmistaa lapsen taitojen kehittymisen. Tämä kehitys on lineaarista, ylhäältä alaspäin, eli päästä varpaisiin, etenevää. Toisaalta taas vauvan kehitys alkaa kehon keskeltä ja etenee siitä ulospäin.
Ryömimään opettelun vaiheet
Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, mutta karkeasti arvioituna vauvat aloittavat ryömimisen ensimmäisen elinvuotensa loppupuolella, yleensä noin yhdeksän kuukauden iässä. Kaikki lapset eivät kuitenkaan käy ryömimisjaksoa läpi, vaan osa siirtyy suoraan konttaamiseen tai jopa kävelemiseen.
Liikkeet voidaan jakaa karkea- ja hienomotorisiin taitoihin. Karkeamotorisiin taitoihin kuuluvat ryhdin hallinta, kehon koordinaatio ja liikkuminen, kun taas hienomotorisiin taitoihin lukeutuvat silmän ja käden koordinaatio, kirjoitusmotoriikka ja muut vastaavat kyvyt.
Kun lapsi pystyy pitämään päänsä pystyssä ja tukeutumaan käsiensä varaan, hän voi oppia kääntymään ympäri. Tämä puolestaan auttaa häntä aloittamaan uusien taitojen kehittämisen ja opettelun. Ryömimisen ja kävelyn opetteleminen erilaisine vaiheineen vaativat pyörivää liikettä, jossa hartiat ja lantio ovat riippumattomat toisistaan ja tulevat synkronoiduiksi.
Toiminnot, jotka ryömimisen opettelun aikana kehittyvät, ovat:
- Rytmi
- Koordinaatiokyky
- Kehon ulottuvuuksien ymmärtäminen
- Raajojen kehittyminen
Vinkit ryömimisen opettelun edistämiseksi
Tämän vaiheen ansioista vauva pystyy kehittämään taitojaan kosketuksen, näön, puheen, suuntautumisen, havainnoinnin, tasapainon ja eri tyyppisten liikkeiden osalta.
Seuraavassa tulee eräitä hyviä vinkkejä, jotta voisit auttaa lastasi ryömimään. Jos siis huomaat, että hän alkaa laittaa itseään ryömimisen opettelun asentoihin, kannattaa aloittaa näiden vinkkien hyödyntäminen:
- Kun vauva alkaa liikkumaan käsiensä avulla, voit seisoa hänen takanaan ja ohjata hänen jalkojaan tekemään synkronoitua liikettä, jotta ryömiminen olisi helpompaa aloittaa. Kaikkein tärkeintä tässä on se, että lapsi haluaa itse liikkua ja käyttää jotakin kehonsa osaa saadakseen tämän toteutumaan.
- Kun vauva istuu, on tärkeää auttaa häntä tukemaan kätensä eteenpäin. Tällöin hänen tulisi koukistaa polviaan ja ohjata jalkansa taaksepäin pienellä työnnöllä, sillä tällä tavalla hän tulee pääsemään ryömimisasentoon.
- Kun lapsi etenee tähän vaiheesen, hän tulee vähitellen oppimaan liikkumaan istuma-asennosta ryömimisasentoon sekä havaitsee, että hän pystyy keinumaan eteen- ja taaksepäin tässä asennossa ollessaan.
- Tämän prosessin jälkeen vauvan tulisi alkaa huomata, että jos hän painaa polvillaan maata, hän saa pienen avun, joka on juuri se, mitä tarvitaan ryömimisen aloittamiseksi. Lopulta hän tulee liikkumaan istuma-asennosta ryömimisasentoon. Näin hän voi kehittää tekniikkaansa ja toivottavasti pystyy ryömimään kunnolla 12 kuukauden iässä.
Ryömimisen hyödyt lapsen muulle kehitykselle
Lapsen motoriset aktiviteetit liittyvät hänen älykkyytensä kehittymiseen. Esimerkiksi mitä tulee kirjoittamiseen, lapsen tulee ensin kehittää kunnolla hienomotorisia taitojaan sekä saavutettaa oikeanlainen säätely ryhtiin ja vahvuuteen liittyen.
Siksi ryömiminen tarjoaa eräitä tärkeitä hyötyjä oppimisen kannalta, ja näihin kuuluvat seuraavat:
- Ristikkäinen liike sisältää ne hermostolliset toiminnot, jotka tekevät kehon liikuttamisen mahdolliseksi. Tällainen liike koostuu oikean käsivarren liikuttamisesta ristikkäisen jalan kanssa, ja toisinpäin toisen käden kohdalla. Kun vauva ryömii, hän vahvistaa lihaksiaan, mikä mahdollistaa sen, että hän pystyy vahvistamaan selkärankaansa ja myöhemmin sitten seisomaan suorassa.
- Ryömiminen auttaa vauvaa harjoittamaan ja hiomaan näkökykyään. Hän oppii kohdistamaan molemmat silmänsä 30-40 sentin etäisyydelle.
- Kehon tasapainojärjestelmä kehittyy myös, ja tämä vastaa nimityksensä mukaisesti tasapainon hallinnasta.
- Ryömiminen stimuloi tuntoaistia kämmenessä.
- Ryömimisen vaiheiden aikana vauvan käsi-silmä- koordinaatio kehittyy.
- Se yhdistää aivojen puoliskot toisiinsa, luoden tietoväyliä, jotta vauvan kognitiiviset toiminnot voivat kehittyä.
- Se auttaa kehittämään työnjakoa aivoissa noin 5-6 vuoden iässä.
- Lapset kehittävät ryömiessään myös viestintätaitojaan siksi, että tällöin he tutkivat ja ovat vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa.
Ryömimisen opettelu on hyvin tärkeää vauvoille, ja kuten nyt tiedät, se tarjoaa monet hyödyt. Kannattaa siis stimuloida vauvasi ryömimisen opettelua näillä perusneuvoilla, jotta voisit edistää sitä, että hän oppii tämän muulle kehitykselle tärkeän taidon jo aikaisin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- de Avila Aburdene, R., & Castro Kukoc, M. (2005). Relaciones con el inicio de la marcha, gateo, uso de andadores y accidentes. Revista de la sociedad boliviana de pediatría, 44(1), 11-14.
- Ojeda Alberca, E. (2018). El gateo en el desarrollo cognitivo en niños menores de 2 años.
- Oldak-Kovalsky, B., & Oldak-Skvirsky, D. (2016). Gateo. Revisión de la literatura médica. Revista Mexicana de Pediatría, 82(4), 144-148.
