Mitä on vauvauinti ja mitä hyötyjä siitä on?
Vauvat tarvitsevat runsaasti lepoa ja unta terveen kehittymisen takaamiseksi. Erilaisiin aktiviteetteihin osallistuminen hereilläoloaikana on kuitenkin elintärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Yksi erinomaisista tavoista stimuloida lapsen kehoa ja mieltä on vauvauinti. Vedessä tapahtuma leikkiminen myös vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä sidettä sekä tarjoaa mukavan tavan rentoutua ja oppia uutta.
Mitä on vauvauinti?
Vauvauinti on vauvan ja vanhemman tai vanhempien yhteinen leikkihetki, joka järjestetään uima-altaassa puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä. Paikalla on aina koulutettu ohjaaja, joka neuvoo oikean tavan suorittaa leikkejä ja liikkeitä.
Vaikka vauvauinnissa harjoitellaankin erilaisia liikkeitä ja asentoja, kyse on muustakin kuin yksinkertaisesta fyysisestä aktiviteetista. Vauvauinnin tarkoitus on saada lapsi pitämään vedestä ja oppimaan uimaan, mutta vedessä tapahtuvan leikin avulla pyritään myös tukemaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosioemotionaalista kehitystä.
Vanhempansa avulla lapsi kokee vedessä liikkumisen tunteen ja oppii kellumaan. Vauvauinti tarjoaa lapselle uusia kokemuksia ja tunteita.
Vauvauinti toimii myös siirtymävaiheena ja voi tässä mielessä auttaa vauvaa sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Sukeltaminen vie lapsen takaisin kohdun turvaan hänen kokiessaan ensimmäisiä kohdunulkopuolisia kontakteja.
Vauvauinnin hyödyt
Vauvauinnista on lapselle seuraavia hyötyjä:
- Psykomotorinen stimulointi: Vauva ei osaa kävellä tai suorittaa monimutkaisia liikkeitä, koska hänen tuki- ja liikuntaelimistönsä ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt. Vauvauinti on lapselle hyvä tapa kokea kolmiulotteista liikkumista ja työstää motorisia taitoja.
- Verenkierto- ja hengityselimistön vahvistaminen: Vedessä tapahtuva leikkiminen ja liikkeet auttavat vahvistamaan sydäntä ja keuhkoja, mikä parantaa verenkiertoa. Tämä puolestaan parantaa sykettä ja optimoi kudosten hapettumista.
- Kognitiivisten taitojen kehitys: Vauvauinti tukee lapsen kognitiivista, psyykkistä ja sosioemotionaalista kehitystä. Vedessä tapahtuva leikki myös parantaa oppimista ja luovuutta.
- Immuunijärjestelmän vahvistaminen: Uiminen tukee kokonaisvaltaista fyysistä kehitystä ja stimuloi kudosten muodostumista. Tämän tukee immuunijärjestelmää ja pienentää monien sairauksien riskiä.
Vanhemman ja lapsen välinen side
Fyysisten etujen lisäksi vauvauinnista on hyötyä myös lapsen ja vanhemman väliselle suhteelle:
- Vanhemman ja lapsen välisen siteen vahvistaminen: Vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on luonnostaan ehdotonta. Vauvauinti voi kuitenkin vahvistaa vanhemman ja lapsen sidettä vauva-aikana. Leikkimällä vedessä vanhempi ja lapsi voivat nauttia toisiinsa tutustumisesta ja jakaa uusia kokemuksia.
- Lapsen sosiaalisen elämän aloittaminen positiivisessa, turvallisessa ja leikkisässä ympäristössä: Vauvauinti saattaa olla lapsen ensimmäinen kosketus perheen ulkopuoliseen elämään. Myöhemmin lapsen on helpompi sopeutua uusiin ympäristöihin ja pärjätä sosiaalisissa tilanteissa.
- Hauskanpito, rentoutuminen ja turvallisuus: Nämä ovat tärkeitä asioita lapsen hyvinvoinnille sekä fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle.
Vauvauinti on lapselle hyvä tapa kokea kolmiulotteista liikkumista ja työstää motorisia taitoja.
Missä iässä vauvauinti kannattaa aloittaa?
Aiemmin asiantuntijat ovat suositelleet vauvauinnin aloittamista vasta lapsen liikunta- ja tukielimistön ollessa täysin kehittynyt. Tämä tapahtuu täysiaikaisena syntyneellä lapsella noin 5-6 kuukauden iässä.
Tänä päivänä monet asiantuntijat kuitenkin ovat sitä mieltä, että aikaisella vedessä tapahtuvalla stimuloinnilla on lapsen kehitykseen monia etuja. Suomessa vauvauinti voidaan aloittaa lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen ja painaessa vähintään viisi kiloa.
Siitä huolimatta, että vauvauinti voidaan aloittaa hyvin varhaisessa vaiheessa, on tärkeää huolehtia varotoimenpiteistä kylmettymisen, korvatulehdusten ja flunssan välttämiseksi. Suosittelemme keskustelemaan lääkärin tai neuvolan hoitajan kanssa ennen vauvauintiharrastuksen aloittamista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Nystad, W., Håberg, S. E., London, S. J., Nafstad, P., & Magnus, P. (2008). Baby swimming and respiratory health. Acta Paediatrica, International Journal of Paediatrics. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1651-2227.2008.00756.x
- Arouxet, L., Navarro, A., & Ocampo, O. (2017). Proyecto Matronatación, una práctica novedosa. In XII Congreso Argentino y VII Latinoamericano de Educación Física y Ciencias (Ensenada, 2017). http://sedici.unlp.edu.ar/handle/10915/71916
- Cirigliano, P. (2006). Matronatación y programas acuáticos de EE. UU.: diferencias prácticas y conceptuales. Arch Argent Pediatr, 104(4), 384-384. https://www.sap.org.ar/docs/archivos/2006/arch06_4/v104n4a21.pdf
- Arouxet, L., Navarro, A., & Ocampo, O. (2017). Proyecto Matronatación, una práctica novedosa: Estimulación de niños y niñas en el ámbito acuático. In 12º Congreso Argentino de Educación Física y Ciencias 13 al 17 de noviembre 2017 Ensenada, Argentina. Educación Física: construyendo nuevos espacios. Universidad Nacional de La Plata. Facultad de Humanidades y Ciencias de la Educación. Departamento de Educación Física. http://www.memoria.fahce.unlp.edu.ar/library?a=d&c=eventos&d=Jev10410