Mitä on ternimaito ja mitä ovat sen hyödyt vauvalle? - Äitiyden Ihme
 

Mitä on ternimaito ja mitä ovat sen hyödyt vauvalle?

Mitä on ternimaito ja mitä ovat sen hyödyt vauvalle?

Viimeisin päivitys: 02 marraskuu, 2021

Ternimaito eli kolostrum on heti synnytyksen jälkeen erittyvää maitoa, jota erittyy useiden päivien ajan synnytyksen jälkeen. Tämä ravinnerikas maito sisältää erityisiä valkuaisaineita, joista suuren osan muodostavat vasta-aineet ja muut bioaktiiviset yhdisteet, jotka ovat vastasyntyneelle fysiologisesti tärkeitä.

Ternimaito ja sen hyödyt vauvalle

Ternimaito on hyvin tärkeä osa lapsen ruokavaliota ensimmäisten elinpäivien aikana. Sen hyötyjä ovat:

  • Loistava vitamiinien, mineraalien ja kaloreiden lähde.
  • Suojaa vauvaa useita eri tauteja vastaan.
  • Stimuloi vauvan ensimmäisen ulosteen eli lapsenpihkan syntymistä. Lähinnä suoliston epiteelisoluista, lapsivedestä ja sappinesteestä koostuva lapsenpihka on väriltään tummanvihreää.
Mitä on ternimaito ja mitä ovat sen hyödyt vauvalle?

4 yleistä kysymystä ternimaidosta

1. Mitä ternimaito sisältää?

Ternimaito on tärkeä ravinteiden lähde vauvoille sen ensimmäisinä elinpäivinä synnytyksen jälkeen. Tässä on muutama tärkeä ainesosa joista tämä erityinen maito koostuu:

  • Aminohapot, jotka ovat olennaisia ​​solujen aineenvaihdunnassa.
  • Immunoglobuliinien avulla keho voi puolustautua infektioita ja muita uhkia vastaan.
  • Vitamiinit mahdollistavat proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihdunnan.
  • Sytokiinit auttavat virusten torjunnassa ja niillä on tärkeä rooli myös vauvan nivelten kehityksessä.
  • Valkosolut myötävaikuttavat vauvan immuunijärjestelmään.

Ternimaito sisältää lisäksi monia muita sellaisia tekijöitä, jotka ovat tärkeitä eri toiminnoille. Sillä on myös tärkeä rooli vauvan kasvun ja immuniteetin kehityksen suhteen. Vaikka ternimaitoa tuotetaan vain rajoitetusti, sillä on tärkeä rooli vastasyntyneiden vauvojen elämässä. On tärkeää korostaa jälleen kerran imetyksen merkitystä vauvan elämän alussa.

2. Milloin ternimaidon tuotanto alkaa?

Ternimaitoa alkaa muodostumaan joillain äideillä jo raskauden toisen kolmanneksen aikana. Tässä vaiheessa jotkut naiset saattavatkin jo huomata vaatteidensa tahriutuvan rintojen kohdalta pienestä määrästä keltaista nestettä. On myös yleistä, että raskaana olevat naiset alkavat tuottaa ternimaitoa vasta raskauden viimeisimpien päivien aikana tai synnytyksen jälkeen. Sen tuotanto on täysin luonnollinen prosessi.

Mitä on ternimaito ja mitkä ovat sen hyödyt vauvalle?

Noin kolme päivää synnytyksen jälkeen äidit huomaavat että ternimaidon erittäminen lisääntyy määrällisesti. Näin käy koska vauva stimuloi maidontuotantoa ensimmäisten päivien imetyksen aikana. Lopputuloksena tästä seuraa äidin rintamaidon tuottaminen, josta tulee jatkossa vauvan tärkein energian ja ravinnon lähde.

3. Minkä väristä ternimaito on?

Suuren beetakaroteenimäärän ansiosta ternimaito on väriltään kellertävää. Se, että ternimaidossa on rusehtava tai vaaleanpunainen vivahde, voi tarkoittaa, että sen joukkoon on sekoittunut hieman verta. Tästä ei yleensä tarvitse huolestua, mutta asia on hyvä ottaa puheeksi neuvolassa tai lääkärin kanssa.

4. Kuinka paljon ternimaitoa vauvan kannattaa antaa syödä?

Ensimmäisten päivien aikana synnytyksen jälkeen vauvaa tulisi imettää aina silloin, kun heillä on nälän merkkejä. Tämä johtuu kahdesta tärkeästä syystä. Ensimmäinen syy on se, että tämä valmistaa samalla myös äidin oman kehon rintamaidon tuotantoon. Toinen syy on se, että vaikka vauvoilla ei olekaan vielä paljon ravinnontarpeita ensimmäisten päiviensä aikana, sen tänä aikana nauttimat ravinteet muodostavat perustan vauvan kasvulle ja kehittymiselle. Tämä pätee erityisesti vauvan immuunijärjestelmän kehitykseen.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Imettäminen ravitsee sielua ja lämmittää sydäntä
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Imettäminen ravitsee sielua ja lämmittää sydäntä

Imettäminen ravitsee sydäntä, lämmittää sielua ja tyynnyttää pelkoja. Ennen kaikkea se luo emotionaalisen yhteyden lapsen ja äidin välille.



  • Aguilar Cordero, M. J., Baena García, L., Sánchez López, A. M., Guisado Barrilao, R., Hermoso Rodríguez, E., & Mur Villar, N. (2016). Beneficios inmunológicos de la leche humana para la madre y el niño: revisión sistemática. Nutrición Hospitalaria, 33(2), 482-493.
  • García-López, R. (2011). Composición e inmunología de la leche humana. Acta pediátrica de México, 32(4), 223-230. https://www.redalyc.org/pdf/4236/423640330006.pdf
  • Parra, S. G., Hernández, Á. M., & Cravioto, A. (2002). Inmunoprotección por leche humana. Revista Mexicana de Pediatría, 69(3), 111-119. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=9630
  • Pérez, L., Viada, A. M., & Rojas, J. M. (1980). Determinación de inmunoglobulinas en calostro humano. Revista chilena de pediatría, 51(2), 117-120. https://scielo.conicyt.cl/pdf/rcp/v51n2/art05.pdf
  • Reyes Vázquez H. (2011). Características de la leche materna. En: Reyes Vázquez H, Martínez González A. Lactancia Humana. Bases para lograr su éxito. 1a ed. México: Editorial Médica Panamericana; 2011. p. 80-6.