Mikä vaikuttaa vauvan geeneihin?

Odottivatpa vanhemmat sitten tyttöä tai poikaa, heitä saattaa kiinnostaa, mitkä asiat vaikuttavat tämän genetiikkaan. Tässä artikkelissa kerromme aiheesta tarkemmin.

Tulevat vanhemmat ovat todennäköisesti uteliaita selvittämään, millainen heidän lapsestaan tulee – paitsi luonteeltaan, myös ulkonäöltään. Onko hän pitkä vai lyhyt? Minkä väriset hänen silmänsä ovat? Ovatko hänen hiuksensa tummat vai vaaleat? Kysymyksiä on valtavasti. Mutta mikä lopulta vaikuttaa vauvan geeneihin?

Geenien ja ympäristön vaikutus

Fenotyyppi eli yksilön ilmiasu on ympäristön ja geenien vuorovaikutuksen tulos. Se on yksilön kaikkien havaittavien anatomisten, fysiologisten, biokemiallisten ja käyttäytymiseen liittyvien ominaisuuksien kokonaisuus.

Ympäristö ei voi muuttaa tiettyjä geenejä, kuten yksilön fyysiseen ulkomuotoon vaikuttavia geenejä. Tämä tarkoittaa, että jos geenit määrittävät esimerkiksi lapsen silmien väriksi vihreän, ei ole väliä syntyykö lapsi Kiinassa, Senegalissa vai Argentiinassa – hänen silmänsä ovat silti vihreät.

Aika ja ympäristö pystyvät muokkaamaan tiettyjä geenejä, mutta ne eivät kuitenkaan välttämättä ilmenny käytännössä. Toisaalta ympäristö vaikuttaa tiettyjen yksilön persoonallisuutta muokkaavien geenien ilmentymiseen.

Jotkut geenit voivat esimerkiksi altistaa yksilön tupakan tai alkoholin käyttämiselle, kun taas toiset ovat helpommin hallittavissa. Ympäristö vaikuttaa niihin suoraan.

Geenien rekisteröinti

Vanhempien perimä määrittää vauvan geenit, jotka määrittelevät esimerkiksi lapsen silmien värin, hiusten paksuuden, nenän muodon ja jalkojen koon. Kaikki tieto on tallennettu geeneihin eli perintötekijöihin.

Lapsi saa puolet geneettisestä tiedosta isältään ja toisen puolen äidiltään. Miksi sitten lapsi muistuttaa enemmän toista vanhempaansa? Jokainen geeni koostuu kahdesta kopiosta, joista toinen on äidiltä ja toinen isältä. Ominaisuus, joka nähdään päälle päin, on hallitseva toiseen nähden

Geenit voidaan jakaa dominantteihin eli vallitseviin ja resessiivisiin eli peittyviin. Ensin mainitut ovat vahvimpia, eli ne määrittävät todennäköisemmin tietyt ominaisuudet. Resessiiviset geenit ovat heikompia, mutta kuitenkin olemassa, ja tietyt ominaisuudet voivat ilmaantua sukupolvia myöhemmin.

Minkä väriset lapsen silmät ovat?

Tutkijat ajattelivat pitkään, että ihmisen silmien värin määräytymiseen vaikuttavat vain kaksi geeniä. Teknologian kehitys on kuitenkin mahdollistanut ihmisen perimän tarkemman tutkimisen, ja tänä päivänä tiedetään, että silmien vääriin vaikuttaa vähintään kahdeksan geeniä. Se tiedetään, että ruskea on hallitseva väri vihreän ja sinisen suhteen, kun taas vihreä on hallitseva sinisen suhteen.

Minkä väriset lapsen hiukset ovat?

Vuosia sitten tutkijat määrittelivät 12 erilaista hiusten väriin vaikuttavaa geeniä, joista muodostuu yhteensä 45 väri-, muoto- ja tyyppivariaatiota. Tummat hiukset ovat dominantti geeni ja vaaleat resessiivinen geeni.

Jotta lapsella on punaiset hiukset, hänen vanhemmillaan täytyy olla tämä geeni resessiivisenä, minkä lisäksi kahdessa alleelissa on oltava tieto punahiuksisuudesta. Tällainen tilanne on hyvin harvinainen.

Mikä vaikuttaa vauvan geeneihin eniten?

Ympäristö vaikuttaa vauvan geeneihin ja erityisesti siihen, miten geenit lopulta ilmenevät käytännössä. Lapsella voi esimerkiksi olla geneettinen taipumus kasvaa pitkäksi ja hoikaksi, mutta jos hän syö huonosti lapsuutensa aikana, hän ei välttämättä koskaan kasva pitkäksi.

Ympäristöllä on kyky suosia tiettyjen geenien ilmentymistä tai vaihtoehtoisesti vaikeuttaa niiden ilmenemistä. On osa vanhempien tehtävää auttaa lasta nauttimaan elämästään niiden geenien kanssa, jotka hänelle on siirretty.