Mistä lapsen oppimisvaikeudet johtuvat?

Oppimisvaikeudet ovat henkilön ominaisuuksia, jotka aiheuttavat hankaluuksia esimerkiksi kielellisessä kehityksessä, tarkkaavaisuudessa tai tilan, suunnan tai ajan hahmottamisessa. Ne vaikuttavat aivojen tapaan vastaanottaa, prosessoida, säilyttää ja tuottaa informaatiota.

Mistä lapsen oppimisvaikeudet johtuvat?

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että geneettisillä tekijöillä on usein vaikutus lapsen oppimiseen liittyvien ongelmien syntyyn. Yhtenä esimerkkinä resessiiviset kromosomit, jotka voivat aiheuttaa erityisiä ongelmia lukemiseen liittyen. Myös neurologiset toimintahäiriöt aiheuttavat usein hankaluuksia oppimisen kanssa.

Erään toisen tutkimuksen mukaan oppimisvaikeuksiin voi liittyä myös ennen raskautta ilmeneviä, raskaudenaikaisia tai raskaudenjälkeisiä tekijöitä, kuten myös raskaudenaikaisia komplikaatioita. Joidenkin tutkimusten mukaan iäkkäämpien vanhempien lapsilla on suurempi todennäköisyys dysleksiaan. Vaikka lapsella ilmenesikin edellä mainittuja oppimiseen liittyviä hankaluuksia, voidaan niitä hoitaa erilaisten terapioiden avulla.

Oppimivaikeuksista kärsivän lapsen ominaispiirteet

Oppimisvaikeudet voivat olla tyypiltään pakonomaisia, jolloin lapsi keskittyy johonkin aiheeseen pidemmän aikaa, jättäen huomionsa ulkopuolelle muita myös hänen kehitykselleen tärkeitä aiheita. Toisaalta on myös olemassa lapsia, joilla on hyvin lyhyt keskittymisajanjakso, ja jotka häiriintyvät herkästi. Tällöin lapsi keskittää huomionsa johonkin asiaan vain lyhyeksi hetkeksi, jonka jälkeen siirtyy pian jo toiseen aiheeseen.

Seuraavat ovat oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tyypillisiä ominaispiirteitä:

• Vaikeus ymmärtää ja seurata annettuja ohjeita.
• Vaikeus muistaa, mitä muut ihmiset ovat sanoneet.
• Lapsi ei hallitse lukemisen, ääntämisen, kirjoittamisen tai matemaattisia taitoja.
• Vaikeus erottaa oikea ja vasen toisistaan.
• Lapsi saattaa sekoittaa numeroiden oikean järjestyksen.
• Koordinaatiokyvyn puute kävellessä, urheillessa tai yksinkertaisissa toiminnoissa, kuten kengännauhojen solmimisessa.
• Lapsi hukkaa helposti koulutarvikkeitaan.
• Sekaannuksia ajan suhteen, lapsi ei esimerkiksi osaa erottaa eilisen ja tämän päivän välillä.
• Sekaannusta tiettyjen sanojen välillä.

Ratkaisuja oppimisvaikeuksiin

Asiantuntijan olisi hyvä arvioida lapsen kykyä käyttää ja ilmaista informaatiota, jolloin hän voi määrittää, onko kyse oppimisvaikeudesta vai ei. Myös lapsen psykiatri voi tehdä tässä yhteistyötä koulun kanssa. Mahdollisia ratkaisuja oppimisvaikeuksiin ovat:

• Lapsen tulee tuntea olevansa rakastettu, ymmärretty ja arvostettu, jotta hänen oppimisprosessinsa helpottuisi.
• Lapsi tarvitsee kiintymystä ja fyysistä läheisyyttä. Tämä auttaa lasta saamaan itseluottamusta sekä hälventämään epäilyksiä omista kyvyistään.
• Lapsen on tärkeää oppia leikin ja käytännön toiminnan kautta.
• Lasta on hyvä kannustaa leikkimään muiden kanssa sekä luomaan ystävyyssuhteita.
• Lapsen tulee saada tehdä virheitä sekä kysyä tarvittavia kysymyksiä, jotta hän on selvillä siitä, mitä hänen tulee tehdä.
• Vanhempien tulee kohdella lasta reilusti ja huomaavaisesti.
• Lapsella tulisi olla rajoja ja sääntöjä, mutta mikäli lapsi rikkoo niitä, lasta tulisi kuitenkin kohdella rakkaudella.
• Lapsen on tärkeää oppia kohtaamaan tunteensa, turhautumisensa sekä pelkonsa.
• Lapsen on olennaista altistua myös vaikeille tilanteille, jotta lapsi oppii voittamaan pelkonsa.
• Lapsen tulee aina saada tuntea luottavaisuutta hänen ja vanhempiensa välisessä suhteessa.
• Lapsen onnistuessa, häntä tulisi kehua, onnitella ja kannustaa jatkamaan samaan tapaan.
• Lapsen tehdessä väärin, vanhempien on hyvä muistuttaa, että virheet kuuluvat elämään, ja vaaditaan periksiantamattomuutta.

Lapsen itsetuntoa on tärkeää vahvistaa, jotta hän kehittyy terveellä tavalla. Tämä auttaa myös vanhempia ja muita perheenjäseniä ymmärtämään tätä ongelmaa paremmin, sekä oppimaan elämään oppimisvaikeuksia omaavan lapsen kanssa.