ADHD-lapsen aivojen toiminta
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on oireyhtymä, joka liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Häiriö on havaittavissa jo lapsuudessa ja jatkuu osalla nuoruuteen ja aikuisikään asti. Tänään puhumme siitä, miten ADHD-lapsen aivojen toiminta poikkeaa muiden lasten aivojen toiminnasta.
Lasten ADHD:n 3 tyyppiä
ADHD:n tyypillisiä oireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivinen käytös, mutta eri oireiden yhdistelmät ovat yksilöllisiä. Lasten ADHD voidaan jakaa kolmeen pääasialliseen tyyppiin:
- Tarkkaavaisuusongelmien, yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden yhdistelmä. Tämä on todennäköisesti yleisin ADHD:n tyyppi. Lapsi on hyperaktiivinen ja toimii hetken mielijohteesta, minkä lisäksi hänen tarkkaavaisuutensa herpaantuu helposti.
- Hyperaktiivisuuden ja impulsiivisuuden yhdistelmä. Tämä on hieman harvinaisempi muoto, jossa lapsen käytös on impulsiivista ja hyperaktiivista, mutta hän pystyy kuitenkin keskittymään suurimman osan ajasta.
- Tarkkaavaisuusongelmat. Tässä tapauksessa lapsi ei ole hyperaktiivinen, minkä johdosta ADHD voi jopa jäädä kokonaan diagnosoimatta.
ADHD-lapsen aivojen toiminta
Asiantuntijat ovat hyödyntäneet modernia teknologiaa ja aivokuvausta ymmärtääkseen ADHD-lasten aivojen toimintaa. Tämän ansiosta tiedetään, että ADHD:hen liittyy aivojen tiettyjen osien toimintahäiriöitä. Mutta vaikka ADHD-tarkkaavaisuushäiriötä potevien aivoissa on havaittu monenlaisia rakenteellisia muutoksia, niiden merkitys oireilussa on vielä epäselvä. Erään tutkimuksen mukaan ADHD:ta potevien accumbenstumake, mantelitumake, häntätumake, hippokampus ja aivokuorukka olivat pienempiä kuin terveiden verrokkien.
“Aivot eivät ole lasi, joka tulee täyttää, vaan lamppu, joka tulee sytyttää.”
– Plutarkhos
ADHD-lapsen piirteet
Tarkkaamattomuus
- Lapsen tarkkaavaisuus herpaantuu nopeasti
- Lapsen huomio kiinnittyy helposti muualle ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksesta
- Lapsi ei vaikuta kuuntelevan
- Lapsi ei noudata ohjeita, eikä saa suoritettua koulu- tai kotiaskereita loppuun
- Lapsella on ongelmia oman toimintansa organisoimisees
- Lapsi välttelee tiettyjä asioita tai tekee ne haluttomasti
- Lapsi kadottaa esineitä
- Lapsi unohtelee asioita
Yliaktiivisuus tai impulsiivisuus
- Lapsi on jatkuvasti liikkeessä
- Lapsella on vaikeuksia leikkiä hiljaa
- Lapsi puhuu liikaa
- Lapsi keskeyttää muita
- Lapsella on vaikeuksi hallita tekojaan ja sanojaan stressaavina aikoina
- Lapsi kärsii mielialan vaihteluista
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cerviño, O. A., Scandar, R., & Jehin, C. E. (2001). Trastorno por déficit de atención e hiperactividad. Prensa Medica Argentina.
- González, R., Bakker, L., & Rubiales, J. (2014). Estilos parentales en niños y niñas con TDAH. Revista Latinoamericana de Ciencias Sociales, Niñez y Juventud.
- Pascual, I. (2008). Trastornos por déficit de atención e hiperactividad (TDAH). Asociación Española de Pediatría.
- Rodríguez Hernández, P. J., González González, I., & Manuel Gutiérrez Sola, A. (2015). El trastorno por déficit de atención e hiperactividad. Pediatria Integral.
