7 mielenkiintoista faktaa nuorten aivoista
Aivot ovat yksi tärkeimmistä elimistä, ja niiden toiminta on varsin monimutkaista. Ne ovat keskeinen elin hermoston toiminnassa, ja niiden avulla voimme oppia, käsitellä kaikkea aistiemme kautta saamaamme tietoa ja koordinoida kehomme reaktioita näihin ärsykkeisiin. Nuorilla aivot kehittyvät kovaa vauhtia. Löydät alta seitsemän mielenkiintoista faktaa nuorten aivoista!
Aivojen toiminta voi muuttua iän myötä kognitiivisesta heikentymisestä johtuen. Nuorilla tämä elin kypsyy täyttä vauhtia ja on vastustuskykyisempi kuin muissa elämänvaiheissa.
Nuorten aivojen ymmärtäminen
Aivojen kehitys alkaa suunnilleen raskausviikolla viisi, ja ne käyvät läpi tärkeitä vaiheita, kuten lapsuus ja murrosikä. Näissä vaiheissa hermosoluyhteydet eri aivoalueiden välillä lisääntyvät, ja vasta nuoruusiässä aivot muokkautuvat voimakkaasti sopeutuakseen ympäristöönsä ja ollakseen valmiit kohtaamaan aikuiselämän.
Nuoret pystyvät tekemään monimutkaisempia asioita ja ymmärtämään asioita syvällisemmin kuin lapsena. Valtaosan ajasta heillä esiintyy emotionaalisia ylä- ja alamäkiä sekä riskialtista ja arvaamatonta käyttäytymistä. Kaikki tämä on normaalia ja kuuluu aivojen kehitykseen.
7 mielenkiintoista faktaa nuorten aivoista
Aivoissa tapahtuu erittäin tärkeitä muutoksia nuoruudessa. Kerromme seitsemän mielenkiintoista faktaa nuorten aivoista alla olevissa kappaleissa.
1. Aivot lakkaavat kasvamasta, mutta jatkavat kypsymistä
Lakattuaan kasvamasta aivot kypsyvät ja kehittyvät vielä 25–30-vuotiaaksi asti. Prefrontaalinen aivokuori kypsyy pisimpään. Tämä aivoalue vastaa impulssien hallinnasta, priorisoinnista ja suunnittelusta. Koska aivot vielä kehittyvät, nuorilla on suurempi taipumus käyttäytyä riskialttiisti ottamatta huomioon päätöstensä seurauksia.
2. Aivojen koko saavuttaa huippunsa varhaisessa murrosiässä
Tytöillä aivot saavuttavat maksimikokonsa noin 11-vuotiaana, kun taas pojilla se tapahtuu suunnilleen 14 vuoden iässä. Huomaa, että tämä ero ei liity mitenkään korkeampaan tai alhaisempaan älykkyyteen.
3. Jotkut mielenterveyden häiriöt ilmaantuvat murrosiässä
Kaikki aivoissa tapahtuvat muutokset sekä emotionaaliset, fyysiset ja sosiaaliset muutokset voivat tehdä nuorista alttiimpia mielenterveysongelmille ja erilaisille häiriöille, kuten ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöt, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia.
4. Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin lapset ja aikuiset
Nuorilla veren melatoniinipitoisuus on korkeampi yöllä ja laskee myöhemmin aamulla kuin pienemmillä lapsilla ja aikuisilla. Tämä saattaa selittää sen, miksi nuoret valvovat usein myöhään ja heidän on vaikeampi herätä aamulla. Vaikka nuorten pitäisi nukkua 9–10 tuntia yössä, useimpien kohdalla tämä ei täyty. Unen puute voi tehdä heistä tarkkaamattomia, impulsiivisia ja ärtyisiä.
5. Teini-ikäisten aivot ovat herkemmät stressille
Teini-ikäisillä aivojen kehitys on vielä kesken, minkä vuoksi he saattavat reagoida stressiin eri tavalla kuin aikuiset. Tämä voi vaikuttaa heidän mielenterveyteensä ja aiheuttaa stressiin liittyviä häiriöitä, kuten masennusta ja ahdistusta. Mindfulness on yksi menetelmä, joka voi auttaa nuoria pärjäämään näiden ongelmien kanssa, koska siinä keskitytään nykyhetkeen ja tietoiseen läsnäoloon.
6. Nuorten aivot ovat sopeutumis- ja oppimiskykyiset
Lapsuudessa aivot ovat hyvin plastiset. Tämä ominaisuus säilyy teini-iässäkin, minkä ansiosta aivot pystyvät sopeutumaan ympäristöönsä ja jatkamaan oppimista. Koulutehtävät, luova toiminta, älylliset haasteet ja liikunta ovat kaikki hyödyksi aivojen kehityksessä.
7. Nuorten aivot ovat vahvat
Teini-ikä on täynnä muutoksia, jotka tekevät vielä kehittyvistä aivoista alttiimmat tietyille häiriöille. Valtaosa nuorista saavuttaa aikuisuuden kuitenkin ilman mielenterveysongelmia.
Nuorten aivoista voidaan sanoa lyhyesti seuraavaa
Nuoruudessa aivot eivät ole vielä täysin kehittyneet, joten nuoret kohtaavat jatkuvia muutoksia, jotka heidän on käsiteltävä sopeutuakseen ympäristöönsä. He saattavat usein joutua vaarallisiin tilanteisiin juuri siksi, että heillä ei ole riittävästi kokemusta ja heidän aivonsa eivät ole vielä täysin kypsät.
Näiden asioiden pitäminen mielessä voi auttaa vanhempia ymmärtämään teini-ikäisiä lapsiaan hieman paremmin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Reyna, V. F., & Farley, F. (2007). El cerebro adolescente. Mente y cerebro, 26, 56-63. En internet: https://www.investigacionyciencia.es/files/2769.pdf
- Nutt, A. E., & Jensen, F. E. (2015). El cerebro adolescente. RBA Libros.
- Crone, E. A. (2019). El cerebro adolescente: Cambios en el aprendizaje, en la toma de decisiones y en las relaciones sociales (Vol. 159). Narcea Ediciones.
- Oliva, A., & Antolín, L. (2010). Cambios en el cerebro adolescente y conductas agresivas y de asunción de riesgos. Estudios de psicología, 31(1), 53-66. En internet: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1174/021093910790744563
- Rosselli, M. (2003). Maduración Cerebral y Desarrollo Cognoscitivo. Rev.latinoam.cienc.soc.niñez juv vol.1 no.1 Manizales Jan./June 2003. http://www.scielo.org.co/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1692-715X2003000100005
