Raskaudenaikainen stimulointi: Tekniikoita ja hyötyjä
Yksi raskauden parhaista hetkistä on se, kun tunnet ensimmäisen kerran vauvasi liikkeet. Aiemmin tiesit vauvan olevan vatsassasi, nyt myös tunnet sen. Tästä hetkestä eteenpäin et jätä huomaamatta lasta, ja hänen liikkeensä – vaikkakin ne ovat välillä epämukavia – tuovat sinulle rauhan. Tiedätkö, mitä on raskaudenaikainen stimulointi, ja minkälaisia tekniikoita on olemassa vauvan stimulointia varten?
Raskaudenaikainen stimulointi perustuu ajatukseen, että voimme luoda vauvan kehittyville aisteille erilaisia virikkeitä. Näin lapsen motorisia ja sensorisia taitoja sekä tunteita kehitetään samalla, kun äiti luo intiimiyden hetkiä hänen ja lapsensa välille.
Tietyt stimulaatioharjoitukset suositellaan aloitettavan raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella, mutta osaa metodeista – kuten kosketusstimulaatiota – voidaan alkaa käyttää heti raskauden alun jälkeen.
Raskaudenaikainen stimulointi ja sen hyödyt
Raskaudenaikaisen stimuloinnin harjoittamisesta on monia hyötyjä. Raskaus voi tuntua todella pitkältä, ja jokaisen päivän hyödyntäminen stimulointiharjoituksille voi auttaa aikaa kulumaan nopeammin.
Alla on listattu muutamia syitä, joiden vuoksi raskaudenaikaisen stimuloinnin tekniikoita kannattaa sisällyttää jokapäiväiseen elämään.
- Ne auttavat äitiä luomaan suoran yhteyden vauvaan. Tulet huomaamaan, että se mitä teet, stimuloi vauvaa välittömästi, ja tulet tuntemaan lapseen syvän yhteyden.
- Ne tukevat vauvan aistien kehittymistä. Jokainen harjoitus keskittyy yhteen aistiin ja sen kehittämiseen, joten harjoitukset auttavat jokaista aistia virittymään juuri sopivalla tavalla.
- Ne tuovat mielenrauhaa. Se, että huomaat lapsesi reagoivan kuhunkin harjoitukseen, vähentää huoltasi hänen terveydentilastaan.
Raskaudenaikaisen stimuloinnin tekniikat
Seuraavat raskaudenaikaisen stimuloinnin tekniikat keskittyvät kukin yhteen aistiin, joten harjoituksia kannattaa vaihdella päivästä toiseen. Näin sinä tai lapsesi ette kyllästy harjoituksiin. Muista, että mitä enemmän nautit harjoitusten tekemisestä, sitä enemmän myös vauva nauttii.
Visuaalinen stimulointi
Neljännen raskauskuukauden jälkeen vauva alkaa nauttia näkökyvystään ja reagoi visuaalisiin ärsykkeisiin.
- Anna auringon paistaa suoraan vatsallesi. Valo paistaa hellästi vatsanpeitteiden läpi tavoittaen vauvan.
- Leiki taskulampun kanssa. Käännä valo vuorotellen päälle ja pois päältä herättääksesi lapsen huomion ja saadaksesi hänet reagoimaan valoon.
Kuulon stimulointi
Nämä harjoitukset ovat erityisen tehokkaita 14. raskausviikon jälkeen, mutta niitä voidaan harjoittaa raskauden alusta asti.
- Juttele vauvalle. Äidin ääni on paras virike, joka lapselle voidaan tarjota.
- Soita lempeää musiikkia. Rauhallinen musiikki rauhoittaa lasta.
- Kävele luonnossa. Luonnon äänet ovat hyviä virikkeitä vauvalle.
- Esittele vauvalle erilaisia instrumentteja. Pianolla aikaansaadut melodiat tai pehmeät flamenco-rumpujen tärähdykset voivat saada aikaan uusia reaktioita.
Kosketusstimulointi
Rauhoittavat kosketukset ovat tärkeitä jo vauvan eläessä kohdussa. Kosketusstimulointi kannattaa aloittaa kuudennen tai seitsemännen raskausviikon jälkeen.
- Silitä vatsaasi. Käytä välillä yhtä sormea tai osaa sormista ja välillä koko kättä.
- Hiero vatsaasi. Käytä eriasteisia painoja, joihin huomaat vauvan reagoivan eri tavoin.
- Silitä vatsaa erilaisilla esineillä ja rakenteilla. Voit kokeilla esimerkiksi höyheniä tai siveltimiä.
- Vastaa vauvan liikkeisiin. Aseta kätesi paino alueelle, jossa vauva liikehtii. Tämä on täydellistä kanssakäymistä äidin ja lapsen välillä.
Motorinen stimulointi
Pyri vaihtelemaan asentoasi, sillä tämä saa vauvan liikkumaan. Lapsi oppii tämän 10. raskausviikkoon mennessä.
- Harrasta joogaa. Raskausjooga on todella hyvä tapa stimuloida vauvaa.
- Kokeile eri asentoja kotioloissa. Käänny kyljeltä toiselle maatessasi tai pudota vatsaasi seistessäsi.
Myös tiettyjen ruokien, kuten suklaan, syöminen voi saada vauvan reagoimaan. Älä kuitenkaan nauti näitä ruokia liikaa, sillä vauvan liiallinen stimulointi ei ole suotavaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aguilar Cordero, M. J., Vieite Ravelo, M., Padilla López, C. A., Mur Villar, N., Rizo Baeza, M., & Gómez García, C. I. (2012). La estimulación prenatal: Resultados relevantes en el periparto. Nutrición Hospitalaria, 27(6), 2102-2108. http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0212-16112012000600041
- Guijarro Villar, C., Martínez-Lorca, M., González González, J., Zabala-Baños, M., & Martínez-Lorca, A. (2016). Conocimiento de la estimulación prenatal en los programas de educación maternal en atención primaria por parte de las mujeres gestantes. Revista Clínica de Medicina de Familia, 9(2), 83-90. http://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S1699-695X2016000200004&script=sci_abstract&tlng=en
- Hernández, K. (2016). La estimulación prenatal: Evolución y beneficios. http://repositoriounicaes.catolica.edu.sv/handle/123456789/170