Strukturoimaton leikki ja sen merkitys
Strukturoimaton leikki tarkoittaa yksinkertaisesti leikkiä ilman ennalta määriteltyjä sääntöjä. Leikissä ei tällöin ole järjestettyjä joukkueita, yhtenäisiä asuja tai ohjaajia, vaan kyse on spontaanista, usein paikan päällä päätetystä leikistä, joka muuttaa muotoaan. Tämän tyyppinen leikki on paitsi hauskaa ja lapsille luontaista, tutkimusten mukaan myös elintärkeää lapsen kehityksen kannalta.
Strukturoimaton leikki voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapset juoksevat ympäri pihaa loputtomassa ringissä tai leikkivät tuntien ajan laatikoista rakentamassaan linnassa. Yksi parhaista tavoista kannustaa lasta strukturoimattomaan leikkiin onkin antaa hänelle esineitä ja leluja, joita voi käyttää monella tavalla.
Miksi strukturoimaton leikki on lapselle tärkeää?
Leikki muuttaa aivojen rakennetta
Leikki muuttaa lapsen aivojen rakennetta merkittävillä tavoilla ja vahvistaa neuronien välisiä yhteyksiä aivokuoren etuosassa. Tätä aivojen osaa pidetään keskeisenä kontrollointikeskuksena, joka on vastuussa ongelmien ratkaisemisesta, suunnitelmien tekemisestä ja tunteiden säätelemisestä.
Koska strukturoimattomaan leikkiin kuuluu erilaisten strategioiden kokeilemista ilman erityisiä tavoitteita tai vakavia seurauksia, lapset voivat harjoittaa leikin aikana erilaisia aktiviteetteja nähdäkseen mitä tapahtuu. Strukturoimaton leikki opettaa lasta käsittelemään odottamattomia asioita, mikä on hyvin tärkeä taito usein epävarmassa maailmassa.
Leikki aktivoi koko aivokuoren
Monet asiat vaikuttavat geenien ilmentymään, oli geeni sitten aktiivinen tai ei. Näitä asioita ovat muun muassa ympäristö ja erilaiset aktiviteetit, joihin ihminen osallistuu. Neurotieteilijä ja Washingtonin yliopiston professori Jaak Panksepp tutki aikoinaan leikkiä rottakokein ja sai selville, että jo puolen tunnin kestoinen leikki aktivoi monia erilaisia geenejä ja rotan aivojen ulkoisen osan eli aivokuoren.
Aivokuori liittyy pääasiassa korkeamman tason henkisiin prosesseihin, kuten tietoisiin aistimuksiin, abstrakteihin ajatusprosesseihin, päättelyyn, suunnitteluun ja työmuistiin. Ei ole täysin varmaa, käyttäytyvätkö ihmisen aivot vastaavasti, mutta joidenkin tutkijoiden mielestä se on täysin mahdollista.
Leikki opettaa positiivista vuorovaikutusta
Alun perin on ajateltu, että leikki tekee eläimestä tehokkaamman saalistajan. Pankseppin rottakokeiden perusteella on kuitenkin päätelty, että leikillä on täysin toisenlainen funktio. Se opettaa nuoria eläimiä positiiviseen vuorovaikutukseen muiden eläinten kanssa.
Leikkivä lapsi on parempi oppilas
Leikin kautta omaksutut sosiaaliset taidot voivat tehdä lapsesta paremman oppilaan. Joidenkin tutkimusten mukaan paras ennustaja hyvälle koulumenestykselle ovat juurikin lapsen sosiaaliset taidot. Asiantuntijat ovat sanoneet, että maissa, joiden kouluissa vietetään usein välitunteja, myös pärjätään koulunkäynnissä paremmin.
Strukturoimaton leikki saa lapsen liikkeelle
On tavallista, että vanhemmat murehtivat, saako lapsi riittävästi liikuntaa, sillä tänä päivänä lapset viettävät paljon aikaa elektronisten laitteiden ääressä liikutellen ainoastaan peukaloitaan. Strukturoimaton leikki tarkoittaa usein koko kehon liikuttamista, oli kyse sitten pihalla juoksemisesta, puissa kiipeilemisestä tai leikkipuistossa leikkimisestä. Fyysinen aktiivisuus auttaa painonhallinnassa ja ehkäisee monenlaisia sairauksia ja muita terveysongelmia.
Nykyajan kiireisessä maailmassa on hyvin tyypillistä täyttää arkipäivät erilaisilla harrastuksilla ja muilla suunnitelluilla aktiviteeteilla, minkä lisäksi myös viikonloput ja lomat ovat usein täynnä ohjelmaa. Vanhemmat saattavat aliarvioida sen, kuinka tärkeää lapsen on saada leikkiä vapaasti ilman sen suurempia suunnitelmia tai tavoitteita. Leikkiminen on kuitenkin lapselle äärimmäisen tärkeää ja sille pitäisi olla aina aikaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gruss, L., Rosemberg, F. (2017) Los Niños y El juego. La Actividad Lúdica De 0 A 5 años. Editorial: Ediciones Continente.
- Hamilton, J. (2014). Scientists Say Child’s Play Helps Build A Better Brain. Heard on morning edition. https://www.npr.org/transcripts/336361277?t=1597223524179
- Caprara, G. V., Barbaranelli, C., Pastorelli, C., Bandura, A., & Zimbardo, P. G. (2000). Prosocial foundations of children’s academic achievement. Psychological science, 11(4), 302-306. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11273389/
