Rakennuspalikat koululuokassa ovat hyödyksi lapsille
Rakennuspalikat ovat lähes jokaisen lapsen mieleen ja ne ovat itse asiassa hyödyllinen apuväline myös koululuokassa. Rakennuspalikoiden avulla lapsi käyttää mielikuvitustaan ja luo palasista rakennelmia, jotka sitten purkaa. Rakennuspalikoiden hyöty koululuokassa on ennen kaikkea se, että lapsi oppii paremmin ratkaisemaan ongelmia ja aloittamaan tarpeen vaatiessa asiat uudestaan.
Vaikka tehtävien vaikeusaste ja rakennelmien tyyppi voivat vaihdella, lähes kaiken ikäiset lapset nauttivat aktiviteeteista, joissa he saavat luoda uusia muotoja ja tutustua erilaisiin materiaaleihin. Jo vuoden ikäiset lapset pitävät palikoiden järjestämisestä ja toisaalta jopa teini-ikäiset voivat viettää aikaa tämän tyyppisten aktiviteettien parissa.
Vaikka lapsi tai nuori näkisikin rakentamisen vain leikkinä, se tuo itse asiassa mukanaan monia hyötyjä. Rakennuspalikat edistävät lapsen taitojen kehittymistä monella alueella, ja seuraavaksi kerrommekin tarkemmin, miten Lego-palikat tai muut saman tyyppiset välineet vaikuttavat eri ikäisiin lapsiin positiivisesti.
Rakennuspalikat kehittävät hienomotorisia taitoja
Hienomotoriset taidot tarkoittavat pienillä lihaksilla aikaansaatuja tarkkuutta vaativia liikkeitä . Käytämme näitä taitoja esimerkiksi tarttuessamme esineisiin, kirjoittaessamme tai sitoessamme kengännauhoja.
Lasten kehityksen ja perhe-elämän teemojen asiantuntija Yvonne Caldera on toteuttanut kollegoidensa kanssa tutkimuksen, jossa selvisi eräitä merkittäviä asioita lapsen motoristen taitojen kehitystä koskien. Tässä tutkimuksessa tarkkailtiin 51 esikouluikäistä lasta näiden suorittaessa rakentamiseen liittyviä aktiviteetteja.
Tutkijat havaitsivat, että kun lapsi osoitti suurta kiinnostusta muodostelmien luomiseen, hän sai aikaan hienostuneempia rakennelmia. Tällöin lapset myös pärjäsivät paremmin standardisoiduissa kokeissa, joissa testattiin avaruudellista hahmottamista.
Rakennuspalikoiden käyttö avaruudellisen hahmottamisen kehittämisessä
Sama kaava on havaittu muissakin aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa, kuten Meike Oostermeijerin vuonna 2014 suorittamassa tutkimuksessa. Vaikuttaa siltä, että lapset, joiden avaruudellinen hahmottamiskyky on hyvin kehittynyt, ovat erittäin motivoituneita käyttämään rakennuspalikoita koululuokassa. Lisäksi on selkeitä syitä olettaa, että rakennuspalikoiden käytöllä on lapsen kehitykseen merkittävä positiivinen vaikutus.
Eräs tuore tutkimus kuvaa sen vaikutuksia, kun lapsi leikkii osasilla, joista voidaan muodostaa rakennelma ohjeiden tai mallin perusteella. Tähän tutkimukseen osallistui ryhmä kahdeksanvuotiaita lapsia, jotka viiden eri kerran aikana leikkivät organisoidulla tavalla kooten rakennelmia osista. Jokainen leikkikerta kesti noin puoli tuntia, ja rakentamisen jälkeen voitiin havaita parannusta lapsen mielen toiminnassa.
Lisäksi aivojen kuvannuksen avulla voitiin havaita, että lasten aivoissa ilmeni muutos siinä, miten ne käsittelivät tilan hahmottamiseen liittyvää tietoa. Kontrolliryhmässä olevat lapset taas eivät osoittaneet näitä muutoksia.
Organisoitu leikki rakennuspalikoilla voi parantaa lapsen kognitiivisia kykyjä
Kognitiivinen joustavuus on ihmisen kyky vaihtaa keskittymisen kohdetta nopeasti yhdestä relavantista stimuloinnin lähteestä toiseen. Kognitiivinen joustavuus takaa sujuvan kognitiivisen kehityksen.
Purdue University -yliopistossa työskentelevä Sara Schmitt suoritti kollegoineen vuonna 2018 tutkimuksen, joka käsitti lasten organisoitua leikkiä rakennuspalikoilla. Tätä varten otettiin tarkasteluun satunnainen koululuokka.
Ensimmäisinä leikkikertoina aktiviteetit olivat melko yksinkertaisia. Lasta muun muassa ohjeistettiin rakentamaan torni. Kun lapset olivat tutustuneet materiaaleihin enemmän, heitä ohjeistettiin suorittamaan vaikeampia tehtäviä – heitä esimerkiksi pyydettiin kopioimaan kuvassa näkyvä rakenne. Tutkimuksen lopussa rakennuspalikkaleikkeihin osallistuneiden lasten kognitiivinen joustavuus oli parantunut.
Ongelmien ratkaiseminen luovilla ja yllättävillä tavoilla
Psykologit ovat määritelleet kaksi ihmisten kohtaamien ongelmien päätyyppiä:
- Konvergentit ongelmat, joihin on olemassa vain yksi oikea ratkaisu
- Monimuotoiset ongelmat, joihin on useampi kuin yksi mahdollinen ratkaisu
Lapsi voi yhdistää rakennuspalikoita tai muita rakennelman osia erilaisilla tavoilla, ja siten näillä leluilla leikkiminen voi olla monimuotoisen ongelman asettava tilanne. Kun lapsi saa leikkiä niin, että ratkaisuja on lukuisia erilaisia, hänen kykynsä ajatella luovasti pääsevät kehittymään paremmin.
York University -yliopiston psykologi Debra Pepler ja hänen kollegansa Hildy Ross University of Waterloo -yliopistosta tekivät vuonna 1981 kokeen, jossa esikouluikäisille lapsille annettiin kahden tyyppisiä leikkimateriaaleja:
- Osalle lapsista annettiin materiaaleja, joilla leikkimisessä oli vain yksi oikea ratkaisu (palapelit).
- Toiselle osalle lapsista annettiin materiaaleja, joilla leikittäessä oli useita mahdollisia hyviä ratkaisuja (vaahtomuovista valmistetut palaset).
Kaikki lapset saivat runsaasti aikaa leikkimiseen. Jälkeenpäin tutkijat tarkastelivat lasten ongelmanratkaisukapasiteettia. Tulokset osoittivat, että ne lapset, jotka olivat leikkineet vaahtomuovipalasilla, olivat parempia monimuotoisten ongelmien ratkaisemisessa. Lisäksi he osoittivat suurempaa luovuutta ongelmia ratkaistessaan.
Yhteistyö rakennuspalikoilla leikittäessä parantaa lapsen sosiaalisia taitoja
Tutkimukset osoittavat, että lapset ovat sosiaalisempia, kun he tekevät työtä ryhmissä. He myös laajentavat tunnetason ja sosiaalista älykkyyttään, kun he osallistuvat rakennusta sisältäviin leikkeihin luokkatoveriensa ja ystäviensä kanssa.
On pystytty todistamaan useiden tutkimusten avulla, että autismista kärsivillä lapsilla, jotka osallistuvat ryhmässä tapahtuvaan organisoituun leikkiin, ilmenee parannusta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa verrattuna lapsiin, jotka saavat opetusta koskien kielen sosiaalista käyttöä. (Professori Lauren Owen, University of Sheffield, 2008).
Eräissä tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu sellaisia lapsia, joiden sosiaalinen kehitys on normaalilla tasolla, on tultu samoihin johtopäätöksin. Siten voidaankin sanoa, että kun lapsi osallistuu leikkiin, jossa hän toimii yhteistyössä muiden lasten kanssa rakennuspalikoita tai vastaavia käyttäen, hänen ystävyytensä muodostuvat paremmiksi laadultaan.
Insinööritaitojen kehittäminen rakennusleikeillä
On hyvin helppoa ymmärtää, miksi rakennusleikit voivat antaa lapselle tärkeää tietoa arkkitehtuurista ja muista insinöörityyppistä toimintaa käsittävistä asioista. Kun lapsi rakentaa pienen mittakaavan muodostelmia, hän joutuu toimimaan aivan samojen fysiikan lakien puiteissa kuin insinööri, joka toteuttaa saman tyyppisen rakennuksen täydessä koossa.
Mitä tulee jonkin esineen fyysisiin ominaisuuksiin, tutkimusten mukaan lapsi oppii parhaiten silloin, kun hän saa toteuttaa asioita käytännössä. Siten onkin niin, että rakennusleikit ovat lapselle erinomainen mahdollisuus oppia ja kehittää omaa intuitiivista ymmärrystään mekaanisia voimia koskien.
Ottaen kaikki nämä hyödyt huomioon, voidaan todeta, että rakennusleikit ovat lapselle todella hyödyllisiä opetuksellisia resursseja, joita kannattaisi hyödyntää myös luokkahuoneessa. Legot ovat kaikille tuttuja tämän tyypin leluja, mutta voidaan myös hyödyntää muunlaisia esineitä, jotka ovat yhtä hyödyllisiä ja samalla lapselle kiehtovia ja kutsuvia.
Esimerkiksi puusta valmistettu KEVA Contraptions Plank Set on yksi erittäin suositeltava valinta, ja toinen esimerkki ovat KAPLAn valmistamat lankut, jotka sopivat lapsille, jotka ovat vähintään kolmevuotiaita.
Nyt tiedät, että rakennuspalikat ovat muutakin kuin leikkiä. Kannattaa siis hyödyntää niiden suuret mahdollisuudet lapsesi kehityksen – mukaan lukien “insinööritaitojen” ja sosiaalisten kykyjen – edistämisessä!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rodríguez, G., & Patricia, C. (2016). Juegos de construcción en el desarrollo lógico matemático de los niños y niñas de 4 y 5 años de la Escuela Pablo Muñoz Vega, del Distrito Metropolitano de Quito, periodo 2015-2016 (Bachelor’s thesis, Quito: UCE). http://200.12.169.19/handle/25000/12043
- Piedra Japón, C. A. (2016). Utilización de los juegos de construcción para potenciar la creatividad de las niñas y niños de 4 a 5 años de edad del nivel inicial II de la escuela José Miguel Burneo Burneo de la ciudad de Loja periodo 2014-2015(Bachelor’s thesis). https://dspace.unl.edu.ec/handle/123456789/11091
- López Mendez, J. S. (2015). Juegos de construcción para reforzar la coordinación viso-motriz de los niños y niñas de nivel inicial 1 de la escuela de educación básica los Ositos Graciosos del Cantón La Libertad, provincia de Santa Elena, año lectivo 2015-2016 (Bachelor’s thesis, La Libertad: Universidad Estatal Península de Santa Elena, 2015.). https://repositorio.upse.edu.ec/xmlui/handle/46000/3674