Mitä on heuristinen leikki?
Leikkiminen on lapsille luontaista toimintaa ja tapa oppia asioita sekä ymmärtää ympäröivää maailmaa ja itseään. Tänään aiheenamme on heuristinen leikki. Heuristiikka-sana juontaa juurensa kreikan kielen heureka-sanasta, joka tarkoittaa löytämistä. Heuristinen menetelmä voi koostua säännöstä tai tavasta lähestyä ongelmaa ja se voi olla myös prosessi ongelman ratkaisemiseksi. Heuristisessa leikissä keskitytään asioiden kokeilemiseen ja sitä kautta uusien asioiden oppimiseen.
Heuristinen leikki
Kehityspsykologi Jean Piaget’n mukaan ihminen elää toiseen ikävuoteen asti niin sanottua sensomotorista kautta, jolloin elämä perustuu havainnointikyvyn ja motoristen kykyjen yhdistämiseen. Lapsi siis oppii tutkimaan ja kokeilemaan ympärillään olevia esineitä ja asioita kaikkien viiden aistinsa ja motoristen kykyjensä avulla. Koska hän alkaa hallita entistä enemmän liikkeitään, mahdollisuudet erilaisiin leikkeihin ja oppimiseen moninkertaistuvat.
12-24 kuukauden ikäisen lapsen täytyy saada itsekseen tutustua maailmaan ja selvittää, miten asiat toimivat. Yksi tapa tähän on heuristinen leikki, joka suosii asioiden kokeilemista ja havainnoimista ja sen kautta uusien asioiden löytämistä ja oppimista. Heuristisen leikin käsitteen kehitti englantilainen pedagogi Elinor Goldschmied, ja käytäntöön metodi otettiin englantilaisten, skotlantilaisten, italialaisten ja espanjalaisten ammattilaisten voimin.
Heuristisessa leikissä lapsiryhmälle tarjotaan joukko erityyppisiä esineitä ja materiaaleja, joita he voivat vapaasti käyttää leikeissään ja kokeissaan. Tarkoitus on, että leikki tapahtuu määritellyn ajan ilman aikuisten väliintuloa, mutta kuitenkin valvotussa ympäristössä. Heuristisessa leikissä lapsi on itse oman oppimisensa herra.
Heuristisen leikin piirteet
Heuristinen leikki rohkaisee ja kannustaa lasta manipuloimaan, tarkkailemaan ja tutkimaan erilaisia esineitä ja materiaaleja, toimimaan vuorovaikutuksessa sekä oppimaan ja löytämään uusia asioita kosketuksen, katseen ja suun avulla. Näin lapsi oppii paitsi esineiden ominaisuuksista, kuten väristä, painosta, rakenteesta ja ulottuvuuksista, myös esimerkiksi painovoimasta, tasapainosta ja nopeudesta.
Heuristisessa leikissä ei voi tehdä virheitä; tapa, jolla lapsi toimii esineiden kanssa tai se, millainen suhde hänellä on esineisiin, on aivan yhtä oikea kuin toisen lapsen tapa toimia. Mahdollisuudet ovat rajattomat, eikä mikään määrää, mikä on oikein tai väärin. Konfliktit vältetään sillä, että ryhmälle varataan niin paljon esineitä, että niitä riittää jokaiselle lapselle, eikä kenenkään tarvitse jakaa niitä toisen kanssa.
Heuristisen leikin hyödyt
Heuristisen leikin hyöty on ennen kaikkea se ilo, jonka lapset saavat erilaisista esineistä ja materiaaleista ja niiden kanssa toimimisesta. Muita hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:
- Lapsen keskittymiskyky paranee
- Lapsen silmä-käsiyhteistyö kehittyy
- Molempien käsien samanaikainen koordinointi helpottuu
- Lapsen käsitys syy-seuraussuhteesta paranee
- Lapsi oppii sellaisia käsitteitä kuin sisäpuoli-ulkopuoli tai tyhjä-täynnä
- Lapsi oppii erottamaan ja lajittelemaan eri luokkiin kuuluvia esineitä
- Lapsen sanavarasto kasvaa
- Lapsi saa esineistä erilaisia aistihavaintoja
Miten leikkisessio järjestetään?
Heuristiseen leikkiin tarvitaan seuraavanlaisia asioita:
- Erilaisia esineitä. Leikkisessioon tarvitaan runsaasti erilaisia esineitä. Sessiota johtavan aikuisen on hyvä varata mukaan vähintään 15 tyyppisiä esineitä ja vähintään 50 kappaletta kutakin tyyppiä, eli yhteensä 750 esinettä. Parhaita ovat luonnonmateriaaleista, kuten puusta, korkista, pahvista tai metallista, valmistetut esineet, mutta myös erilaisia kierrätettyjä materiaaleja ja esineitä voidaan käyttää.
- Kangaskasseja tai -pusseja. Saman kategorian esineet säilytetään yhdessä kangaspussissa. Pussin kylkeen piirretään tai kirjoitetaan, minkä tyyppisiä esineitä pussi sisältää.
- Erilaisia astioita. Nämä voivat olla eri kokoisia laatikoita, koreja ja purkkeja. Jokaiselle lapselle tarvitaan 3 tai 4 erilaista astiaa.
Yhden leikkisession pituus on noin 50 minuuttia. Tähän aikaan sisältyvät sekä valmistelut, itse leikki että jälkien siivoaminen. Ryhmän tulee koostua enintään 8-10 lapsesta.
- Valmistelu. Aikuinen valmistelee leikkitilan, jonka on oltava tilava, jotta lapset voivat liikkua vapaasti. Lasten täytyy pystyä keskittymään, joten tilasta poistetaan lelut ja muut esineet, jotka voivat toimia häiriötekijöinä. Tämän jälkeen jokaiselle lapselle valmistellaan oma leikkialue, jossa on 3-4 astiaa sekä 7-8 esinettä.
- Leikki. Lapset saavat rauhassa leikkiä esineillä ja materiaaleilla haluamallaan tavalla.
- Jälkien siivoaminen. Aikuisen tulee varata 15 minuuttia siihen, että lapset järjestelevät ja siivoavat esineet paikoilleen. Aikuisen avulla lapset keräävät ja luokittelevat esineet, mistä voidaan myös tehdä osa leikkiä. Kun aikuinen kertoo jokaisen esineen nimen, tiettyyn ryhmään kuuluvien esineiden määrän sekä paikan, jossa esineet ovat, lasten sanavarasto kasvaa.
Aikuisen rooli heuristisessa leikissä
Aikuisen rooli on toimia fasilitaattorina ja tarkkailijana. Hänen on pysyttävä valppaana ja tarkkailtava, miten kukin lapsi on vuorovaikutuksessa esineiden kanssa, ja kirjoitettava ylös kaikki huomiota herättävät asiat. Opettaja ei kannusta, kehu tai ohjaa lapsia, eikä ehdota, miten heidän kannattaa leikkiä.
Jos aikuinen huomaa esineiden olevan liian hajallaan tilassa, hän siirtää ne takaisin paikoilleen, yrittäen kuitenkin olla häiritsemättä lapsia. Hän puuttuu tilanteeseen vain, jos joku lapsista alkaa heitellä tavaroita tai muuten häiritä muita. Tällaisessa tilanteessa aikuinen pyytää lasta asettamaan esineet astioiden sisään.
