Vauvan ryömiminen ja ryömimisen lukuisat hyödyt

Tämän päiväisen artikkelimme aiheena on vauvan ryömiminen ja sen lukuisat hyödyt. Vauvan saadessa lisää voimaa ja varmuutta liikkeisiinsä ja alkaessa osoittaa kiinnostusta lattialla liikkumiseen, ollaan hyvin lähellä hetkeä, jolloin hän oppii ryömimään.

Ryömiminen on olennainen osa lapsen motoristen taitojen kehitystä. Ryömimisen kautta vauva saa tarvitsemaansa varmuutta ja voimaa oppiakseen kävelemään.

Ei ole olemassa tiettyä ikää, jolloin kaikki vauvat oppivat ryömimään. Osa vanhemmista joutuu siis odottamaan tätä hetkeä toisia pidempään. Jokainen lapsi on erilainen ja oppii omaan tahtiinsa.

Ryömimään opitaan yleensä 7-9 kuukauden iässä, mutta on lukuisia syitä, miksi lapsi ei opi heti ryömimään. Osa vauvoista ei käy lainkaan läpi ryömimisvaihetta, vaan alkavat ryömiä vasta opittuaan kävelemään.

Ei ole syytä huoleen, jos lapsesi ei vielä ryömi, mutta on tärkeää miettiä, miksi näin on. Ryömimään oppimisen viivästyminen voi johtua esimerkiksi ongelmista jaloissa tai motorisissa taidoissa, jolloin vierailu neuvolassa tai lääkärissä on tarpeen.

Virikkeiden tärkeys ryömimisen opettelussa

Kuten totesimme yllä, ellei kyseessä ole terveysongelma, ei tarvitse huolestua, vaikka vauva ei ala ryömiä iässä, jolloin ryömimisen tavallisesti odotetaan alkavan. Asiantuntijoiden mukaan vanhempien tarjoamat virikkeet voivat vaikuttaa lapsen ryömimisen aloittamiseen huomattavasti.

Moni vauva alkaa osoittaa ensimmäisiä itsenäistymisen merkkejä kuuden kuukauden iässä. Lapsi muuttuu levottomaksi, nousee ylös ja hyppii ja vaikuttaa muutenkin aktiivisemmalta. Ryömiminen alkaa usein tässä vaiheessa, koska lapsen motorinen järjestelmä alkaa olla valmis liikkumaan.

Vauva haluaa päästä häntä kiinnostavaan paikkaan, ja koska hän ei osaa kävellä, hän ryömii. Jos lapsella ei ole halua tai motivaatiota ryömiä, hän ei tee näin. Jos vauva ei ryömi omasta aloitteestaan, hänelle voidaan tarjota lisäapua.

Vauvan ryömiminen ja ryömimisen lukuisat hyödyt

Vaikka osa vauvoista oppiikin kävelemään ilman ryömimisvaihetta, ryömimisellä on useita etuja.

Ryömimisasento kannustaa vauvaa vauhtiin, itsevarmuuteen ja määrätietoisuuteen. Ryömiminen on osa ihmisen evolutiivista prosessia, joka edellyttää molempien aivopuoliskojen aktivointia.

Ryömiessään vauva oppii koordinoimaan liikkeitään aivojensa kanssa. Muita ryömimisen etuja ovat esimerkiksi seuraavat:

• Kehittää käsien ja nilkkojen joustavuutta ja notkeutta
• Stimuloi tuntoaistia
• Kehittää tasapainoa
• Vahvistaa ruoansulatusjärjestelmää
• Kehittää näköaistia
• Lisää lihas- ja luustorakenteen voimaa
• Vahvistaa kävelemiseen tarvittavaa motorista järjestelmää
• Vahvistaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä

Jokainen lapsi on yksilö, joka oppii omassa tahdissaan, ja kuten olemme maininneet, ei ole syytä huoleen, jos vauvalla kestää hetki ryömimään oppimisessa.

Jos vauva on iässä, jossa lapset yleensä jo ryömivät, hänelle kannattaa alkaa tarjota virikkeitä ryömimisen motivoimiseksi. Ohjaa vauvaa kohti lelua, kehota häntä seuraamaan sinua tai aseta hänet ryömimisasentoon.

Voit myös kehottaa lasta matkimaan sinua, näyttämällä hänelle, miten ryömitään. Anna vauvan liikkua omaan tahtiinsa, kun hän itse näin haluaa – kunhan tämä tapahtuu turvallisesti ja aikuisen valvonnan alla.

Älä murehdi liikaa, vaan muista, että terve vauva oppii ja kehittyy omaan tahtiinsa. Tarjoa vain hänelle hänen tarvitsemansa työkalut.