Episodinen muisti: Koska lapsi alkaa muodostaa muistoja?

Tiedämme tämän väittämän pitävän paikkansa, sillä ihmisen episodinen muisti kehittyy vasta kolmannen ikävuoden jälkeen. Episodinen muisti, eli tapahtumamuisti tai elämänkertamuisi, on osa säilömuistia, johon tallentuu henkilökohtaisia, aikaan ja paikkaan sidonnaisia kokemuksia.

Lapsen muistot muodostuvat monimutkaisen prosessin kautta

Lapsen aivot kehittyvät nopeasti syntymän ja kolmannen ikävuoden välillä. Ensimmäisen vuoden aikana aivot luovat suuren määrän uusia hermoyhteyksiä. Tutkijat ovat todistaneet, että ihmisen aivoissa on vuoden iässä enemmän yhteyksiä kuin missään muussa elämänvaiheessa.

Nuo hermoyhteyksiä täynnä olevat aivot kuitenkin muuttuvat ajan kuluessa. Westminsterin yliopiston tutkijan Catherine Lovedayn mukaan aivomme karsivat itse itseään. Tietyistä hermoyhteyksistä eroon pääseminen on tarpeellista aivojen toiminnan kannalta. Aivojen prosessia voidaan verrata puun oksien karsimiseen, ja sen kautta lapsi unohtaa varhaisimmat muistonsa.

Tietyt teoriat nojaavat siihen uskomukseen, että kielen kehittyminen vaikuttaa suuresti mielen kykyyn luoda muistoja. “Muistamme sen, mille on annettu nimi.”

Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat tämän väitteen liittyen lasten muistoihin. Tutkijat lisäävät, että episodinen muisti ei pysty tallentamaan muistoja, jotka liittyvät sellaisiin konsepteihin, joita lapsi ei vielä ymmärrä.

Aivojemme on vaikea luokitella muistoa ennen kuin meillä on kielellinen konsepti jokaiselle yksityiskohdalle. Toisin sanoen, lapsi ei pysty tallentamaan tapahtumaa episodiseen muistiinsa, jos hän ei ole vielä oppinut puhumaan. Puhuminen auttaa lasta luokittelemaan yksityiskohdat ja tunteet niiden nimillä.

Yksi mielenkiintoinen fakta on se, että hippokampuksen kehittyminen on avainasemassa episodisten muistojen luokittelemisessa ja tallentamisessa. Hippokampuksen kehittyminen jatkuu läpi koko aikaisen lapsuuden, mikä selittää, miksi lapset eivät pysty tallentamaan varhaisimpia muistojaan. Heidän aivonsa eivät yksinkertaisesti ole tähän vielä valmiit.

Muistot ja aivojen plastisuus

Ei tiedetä tarkkaan, miksi tietyt muistot pyyhkiytyvät mielestämme. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että tämä tapahtuu, koska nuorten lasten aivot ovat vielä hyvin plastiset ja jatkavat itsensä järjestelemistä.

Tämän prosessin aikana tuhoutuu muistoja, jotta tilaa vapautuu uudelle oppimisille. Asiantuntijoiden mukaan aivot alkavat kehittää kykyä tallentaa muistoja lapsen ollessa noin kolmen vuoden ikäinen.

Lapsen myös täytyy oppia jäsentynyt kieli ennen kuin hän pystyy tallentamaan muistoja. Muistaakseen tapahtuman selkeästi, lapsi tarvitsee narratiivisen rakenteen. Hänen tulee voida kuvailla kokemuksensa ja tallentaa se johdonmukaisesti. Lapsin täytyy myös osata tulkita kokemustaan. Näin tapahtuu, kun muistamme tietyn tapahtuman ja tulkitsemme tapahtunutta. Tässä iässä lapsi alkaa jo erottaa tavallisen ja tavallisesta poikkeavan.