Sosiometrinen mittausmenetelmä apuna koulukiusaamiseen
 

Sosiometrinen mittausmenetelmä apuna koulukiusaamiseen

Sosiometrisen mittauksen avulla saadaan runsaasti tietoa lasten koulussa muodostamista ihmissuhteista. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka sosiometristä mittausta voidaan hyödyntää koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.
Sosiometrinen mittausmenetelmä apuna koulukiusaamiseen
Ana Couñago

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Ana Couñago.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Sosiometrinen mittausmenetelmä voi olla loistava apukeino, jonka avulla opettajat voivat havainnoida lasten keskinäisiä suhteita luokkahuoneessa. Tämän menetelmän avulla opettajat voivat saada selville mahdollisia kiusaamistapauksia ja ehkäistä koulukiusaamista. Opettajien on hyvä oppia käyttämään sosiometristä mittausta, sillä kiusaaminen on vakava ongelma kouluissa.

“Jos lapsi on usein surullinen, yksinäinen ja eristäytynyt, lähesty häntä, sillä lapsella on murheita.”

– Carmen Cabestany

Sosiometrinen mittausmenetelmä apuna koulukiusaamiseen

Luokan sisällä oppilaat luovat sosiaalisia ja emotionaalisia suhteita ja kehittävät itselleen tiettyjä keskinäisiä rooleja. Luokassa syntyneistä ihmissuhteista voi muodostua myös ongelmallisia, jos jotkut oppilaat eristäytyvät muista tai heitä hyljeksitään muiden  toimesta. Jotkut oppilaat saattavat joutua koulukiusaamisen kohteeksi.

Toisinaan lapset hyväksyvät tiettyjä oppilaita mukaan vain kouluun liittyviin tehtäviin, mutta eivät ota heitä mukaan muihin aktiviteetteihin. Opettajan voi olla hyvin vaikea havaita, ketkä lapsista ovat suosittuja koulukavereidensa keskuudessa ja ketkä eivät. Tästä syystä opettajille suositellaankin hyödynnettäväksi tiettyjä menetelmiä, kuten sosiometristä mittausta.

Sosiometrinen mittausmenetelmä kerää tietoa lasten keskinäisistä suhteista

Sosiometrinen mittausmenetelmä auttaa seuraavissa asioissa:

  • Havaitsemaan oppilaiden välisiä suhteita luokkahuoneessa sosiaalisissa tilanteissa.
  • Tunnistamaan koulunkäyntiin ja työntekoon liittyviä ihmissuhteita lasten keskuudessa.
  • Tunnistamaan jokaisen oppilaan sosiaalinen asema luokkahuoneessa, auttaen kiinnittämään erityistä huomiota oppilaisiin, joita muut luokkatoverit syrjivät.
  • Luomaan sosiogrammin eli graafisen esityksen henkilön sosiaalisista siteistä. Sosiogrammia voidaan verrata globaaliin näkemykseen luokan sosiaalisista rakenteista.

Sosiometrinen asema luokassa

Opettaja voi sosiogrammin avulla havaita erilaisia sosiometrisiä asemia lasten välillä luokassa.

  • Johtaja. Henkilö, joka valitaan usein eri tehtäviin, ja jota harvemmin tai ei juurikaan torjuta muiden toimesta. Suosittu luokkakavereiden keskuudessa.
  • Harmaa eminenssi (johtajan taustajoukkoihin kuuluva). Johtajan valitsema, yksi kolmesta ensimmäisestä valitusta. Tällä henkilöllä on paljon vaikutusvaltaa ryhmässä, mutta se voi olla vaikeasti havaittavissa.
  • Osittain torjuttu. Henkilö, joka kohtaa enemmän hyljeksintää kuin hyväksyntää. Tämän henkilön olemassaolo on helppo havaita ryhmässä.
  • Täysin torjuttu. Henkilö, joka saa pelkästään hyljeksintää. Tällaisen henkilön läsnäolo voi kuormittaa sekä muita ryhmäläisiä että opettajaa. Täysin torjutulla on negatiivinen vaikutus ryhmään.
  • Ristiriitainen. Henkilö, joka kohtaa hyljeksintää, mutta myös tarpeeksi hyväksyntää. Tämä henkilö jakaa ryhmäläisten mielipiteet ja on eräänlainen johtajan vastakohta. Tällä henkilöllä on sekä negatiivista että positiivista vaikutusta ryhmään.
  • Pari. Kahden yksilön muodostama vastavuoroinen suhde.
  • Kolmio. Henkilöt, jotka valitsevat toisensa. Yleensä hyvin läheiset ja kompaktit rakenteet.
  • Ketju. A valitsee B:n, B valitsee C:n, C valitsee D:n… Mitä lähempänä henkilö on johtajaa, sitä parempi on hänen sosiometrinen statuksensa.

Miten sosiometristä mittausmentelmää voi hyödyntää luokassa?

Hyödyntääksesi sosiometrisen mittausmenetelmän käyttöä, tarvitset tunnin verran aikaa käytettäväksi luokassa. Noudata seuraavia askeleita:

  • Jaa jokaiselle oppilaalle sosiometrinen testi, ja selitä heille, mikä se on. Korosta, että vastaukset ovat henkilökohtaisia, eikä niitä tule näyttää muille.
  • Oppilaiden tulee vastata kysymyksiin ilmaisten preferenssien ja torjunnan kohteitaan tarkastelemalla suhteitaan toisiin oppilaisiin ottaen huomioon leikit, tunteet, koulunkäynnin ja työnteon.
Sosiometristä mittausmenetelmää voi hyödyntää koulukiusaamisen vastaisessa toiminnassa
  • Kun oppilaat ovat saaneet testit tehtyä, vastaukset tulee korreloida. Opettajan tulee piirtää vastauksista kuvaava kaavio.
  • Luokasta tulee luoda kaksi erilaista sosiogrammia. Yksi sosiogrammi kuvaa suhteita, jotka mielletään leikkiin ja tunteisiin, ja toinen sosiogrammi kuvaa koulunkäyntiin ja työntekoon liittyviä ihmissuhteita. Opettaja huomioi oppilaiden ensimmäistä kolmea valintaa hyväksytyiksi ja torjutuiksi.
  • Tytöt voidaan merkitä kaavioon ympyröiksi ja pojat neliöiksi. Merkitse ympyröihin ja neliöihin numerot kuvastamaan oppilaiden välisiä suhteita. 
  • Ilmaistaksesi oppilaiden hyväksymistä ja torjuntaa, merkitse sinisellä nuolella hyväksytyt oppilaat, punaisella nuolella torjutut oppilaat sekä kahdella nuolella oppilaiden vastavuoroiset valinnat.
  • Lopuksi tulkitse ja analysoi jokaisen oppilaan väliset suhteet.

Muita menetelmiä koulukiusaamisen havaitsemiseksi

Sosiometrisen mittausmenetelmän lisäksi on myös muita tapoja havaita mahdollisia koulukiusaamistapauksia.

  • Koulussa esiintyvää väkivaltaa koskeva kyselylomake.
  • Internetistä löytyvä asteikko, josta voidaan todeta koulukiusaamisen uhriksi joutumista.
  • Luokkakavereiden keskuudessa ilmenevän häirinnän seulontalomake.

On opettajan vastuulla käyttää jotakin näistä koulukiusaamisen tunnistamiseksi tehdyistä apukeinoista, jotta koulukiusaamistapauksia voidaan havaita sekä estää lasten keskuudessa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Artigot, M. (1973). La tutoría. Madrid: CSIC.
  • García-Román, S. (2013). El uso del sociograma para determinar las relaciones existentes en un aula de 4º de E.S.O (Trabajo de Fin de Máster). Universidad Internacional de la Rioja, España.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.