Lapsen uimaan opettaminen 7 vinkin avulla
Lapsen uimaan opettaminen on tärkeä tehtävä. Sen lisäksi, että uiminen on hauska aktiviteetti, se myös valmistelee lapsen mahdollisiin vedessä tapahtuviin hätätilanteisiin. Tämän lisäksi uimisesta on monia hyötyjä lapsen kehitykselle.
Lapsen uimaan opettaminen 7 vinkin avulla
Kaikki lapset ovat erilaisia, ja siinä missä toiset kokevat veden itselleen luonnolliseksi elementiksi, toisia uiminen pelottaa. Seuraavien yksinkertaisten vinkkien avulla lapsen uimaan opettaminen on helppoa.
1. Tee lapsen olo mukavaksi, jotta häntä ei pelota
Jotta lapsi tuntee olonsa mukavaksi, hänelle kannattaa hankkia avuksi kellukkeet tai muu pinnalla pysymistä helpottava väline. Tämä auttaa lasta tottumaan uuteen ympäristöön, joka on aivan erilainen kuin maanpinta, johon hän on tottunut.
2. Aloita altaan matalasta päästä
Uimaan opettelu tulee aloittaa niin matalassa vedessä, että lapsen ylävartalo on vedenpinnan yläpuolella. Tämä saa lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Suurin este uimaan oppimiselle on lapsen hukkumisen pelko.
Jos lapsi alkaa itkeä tai ei halua astua altaaseen, häntä ei saa siihen pakottaa. Lasta voi kuitenkin pyrkiä rohkaisemaan näyttämällä itse mallia menemällä veteen.
3. Opeta lasta tekemään kuplia kylpyammeessa
Harjoittelu voidaan aloittaa kotona kylpyammeessa ennen varsinaiselle uima-altaalle lähtemistä. Ohjeista lasta hengittämään syvään sisään ja puhaltamaan ilma ulos suun kautta veden alla. Näin lapsi oppii, kuinka tehdä kuplia veden alla. Tämä on paitsi hauska leikki, myös harjoitus uimaan oppimista varten.
4. Aika painaa pää veden alle
Kun lapsi on oppinut puhaltamaan kuplia, pyydä häntä painamaan kasvonsa veteen kuplien teon yhteydessä. Ensimmäisellä kerralla lapsi on todennäköisesti hermostunut tai yllättynyt, mutta nähdessään kuplat ja huomatessaan kaiken menevän hyvin, jännitys katoaa pikkuhiljaa. Jos lasta pelottaa nähdä kuplien tulevan nenästä, pyydä häntä katsomaan sivulle.
5. Jalkojen liikkeiden opettelu
Kannattele lasta vedessä vatsan alta ja pyydä häntä liikuttamaan jalkojaan. Aluksi lapsi saattaa antaa kehonsa ja jalkojensa upota. Harjoituksen myötä voit irrottaa kätesi ilman, että lapsi edes huomaa asiaa.
Jos lapsi alkaa itkeä tai ei halua astua altaaseen, häntä ei saa siihen pakottaa. Lasta voi kuitenkin pyrkiä rohkaisemaan näyttämällä itse mallia menemällä veteen.
6. Hengityksen ja liikkeiden koordinointi
Seuraavaksi on aika yhdistää kaksi harjoitusta. Lapsen tulee liikuttaa jalkojaan ja puhaltaa kuplia samanaikaisesti samalla, kun pitelet häntä kainaloista.
7. Itsenäisesti yrittäminen
Lapsen opittua liikuttamaan jalkojaan ja puhaltamaan kuplia samanaikaisesti, voit päästää lapsesta irti muutamaksi sekunniksi. Näin hän huomaa pärjäävänsä myös itsekseen.
Muista pysyä kärsivällisenä koko harjoittelujakson ajan. Lapsi ei opi uimaan yhdessä päivässä.
Aikaisen uimaan oppimisen hyödyt
Lapsen uimaan opettamisesta on monia hyötyjä, joista ilmeisin on se, että uimataito voi pelastaa lapsen hengen vaaratilanteessa. Uiminen myös harjoittaa, kehittää ja vahvistaa lähes kaikkia kehon lihaksia, parantaa keuhkojen kapasiteettia ja stimuloi verenkiertoa. Tämän lisäksi se kehittää koordinaatiokykyä, motorisia taitoja ja refleksejä. Uiminen auttaa omalta osaltaan lasta kasvamaan ja kehittymään terveellä tavalla.
Varotoimenpiteet lapsen opetellessa uimaan
Kun lapsi alkaa opetella uimista, hänelle tulee opettaa tiettyjä turvallisuuteen liittyviä varotoimenpiteitä. On tärkeää, että lapsi tietää, että hän ei saa mennä veteen ilman aikuisen läsnäoloa. Tämän lisäksi uiminen on kiellettyä esimerkiksi myrskyisessä säässä ja veneiden läheisyydessä, jos uiminen tapahtuu luonnonvesissä. Lapsi ei myöskään saa sukeltaa pää edellä veteen.
Vauvauinti
Vauvauinti on vauvan ja vanhemman tai vanhempien yhteinen vedessä tapahtuva leikkihetki, joka järjestetään uima-altaassa puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä. Paikalla on aina koulutettu ohjaaja, joka neuvoo oikean tavan suorittaa leikkejä ja liikkeitä.
Vaikka vauvauinnissa harjoitellaankin erilaisia liikkeitä ja asentoja, kyse on muustakin kuin yksinkertaisesta fyysisestä aktiviteetista. Vauvauinnin tarkoitus on saada lapsi pitämään vedestä ja oppimaan uimaan, mutta vedessä tapahtuvan leikin avulla pyritään myös tukemaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosioemotionaalista kehitystä.
Aiemmin asiantuntijat ovat suositelleet vauvauinnin aloittamista vasta lapsen liikunta- ja tukielimistön ollessa täysin kehittynyt. Tämä tapahtuu täysiaikaisena syntyneellä lapsella noin 5-6 kuukauden iässä.
Tänä päivänä monet asiantuntijat kuitenkin ovat sitä mieltä, että aikaisella vedessä tapahtuvalla stimuloinnilla on lapsen kehitykseen monia etuja. Suomessa vauvauinti voidaan aloittaa lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen ja painaessa vähintään viisi kiloa.
Vauvauintitunti kestää noin 30 minuuttia, ja sen aikana voidaan käyttää avuksi erilaisia materiaaleja, kuten palloja. Vauvauinti on lapselle hyvä tapa kokea kolmiulotteista liikkumista ja työstää motorisia taitoja, minkä lisäksi se vahvistaa verenkierto- ja hengityselimistöä, kognitiivisia taitoja ja immuunijärjestelmää.
Uimaan opettelu on lapselle unohtumaton kokemus. Sen lisäksi, että uiminen on hyödyllistä lapselle, se myös tiivistää perheenjäsenten välistä sidettä.
