Lapsen suukottaminen aamuisin on hyödyllinen rituaali - Äitiyden Ihme
 

Lapsen suukottaminen aamuisin on hyödyllinen rituaali

Lapsen suukottaminen aamuisin on hyödyllinen rituaali
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 30 heinäkuuta, 2019

Lapsen suukottaminen aamuisin tai halaaminen iltaisin ennen nukkumaanmenoa ovat rituaaleja, joista voi olla monia hyötyjä. Lapsen herättäminen aamuisella suukolla on muutakin kuin vain lempeä tapa saada hänen silmänsä auki. Se on myös poikkeuksellinen mekanismi, jolla voidaan juhlistaa uuden päivän alkua ja samalla vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä sidettä.

On hyvä muistaa, että sosiaalinen universumimme on täynnä päivittäisiä rituaaleja ja rooleja, jotka rakentavat tehokkaasti todellisuuttamme ja lataavat sitä joko positiivisuudella tai negatiivisuudella.

Tottumukset kotioloissa vaikuttavat myös siihen, kuinka lapsi ymmärtää maailmaa. Jos lapsi ei saa kokea tämän tyyppistä emotionaalista vahvistusta – hyvän yön halausta, aamusuukkoa tai kuulumisten vaihtamista koulun jälkeen – hän varttuu ajatellen, että positiivisilla tunteilla ei ole maailmassa arvoa.

Aamuinen suukko on lahja niin vanhemmalle kuin lapsellekin, ja se tulisi muistaa jokaisena päivänä. Se on jotakin, joka saattaa tuntua aluksi hupsulta, mutta tuo itse asiassa muassaan monia mielenkiintoisia psykologisia ja emotionaalisia hyötyjä.

Lapsen suukottaminen aamuisin on terveellistä

Lapsen suukottaminen aamuisin on terveellistä

Tiedämme, että lapsemme kasvavat pian isoiksi. Ja olemme hyvin tietoisia, että joskus vielä tulee päivä, jolloin he karkaavat luotamme sanoen “äiti, sinä nolotat minua”.

Mutta sillä ei ole väliä. Tämä tapa on ihanteellista aloittaa heti ensimmäisestä päivästä lähtien, kun lapsi saapuu maailmaan.

Näiden rakastavien lahjojen antaminen lapselle tulee kiihdyttämään hänen aivojensa kehitystä. Kaiken sen rakkauden ja turvan ansiosta, jota lapsellesi annat, tulet kasvattamaan hänet viisaaksi ja läsnäolevaksi.

Uusi päivä alkaa ja äiti rakastaa sinua

Ehkäpä vauvasi ei anna sinun nukkua kovin paljon. Saatat heräillä aina kolmen tunnin välein antaaksesi hänelle rintamaitoa tai tuttipullon ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä kuukausina.

Mutta uuden päivän koittaessa meidän tulisi aina suukottaa lapsiamme ensimmäisenä tekonamme aamulla.

  • Se on luonnollinen teko, joka toimii mullistavana välineenä olla läsnä tässä ja nyt. Sen kautta voimme välittää lapsillemme rauhoittavia tunteita, jotka saavat heidät tuntemaan olonsa turvallisiksi ja rakastetuiksi.
  • Suukottaminen on merkki rakkaudesta, eli siitä kielestä, jota lapsemme ymmärtävät elämiensä alusta alkaen.
  • Vaikka saattaisimmekin aina kertoa lapsillemme, kuinka rakastamme heitä, niin suukot, halaukset ja silitykset muodostavat voimakkaan, sanattoman kielen.

Lastemme aamuisen suukottelun harjoitteleminen on hyvin terveellistä.

Hyvän yön halaus ja aamuinen suukko

Lapsen suukottaminen aamuisin on hyödyllinen rituaali

Tiedämme jo, että aamusuukolla on hyvin positiivinen vaikutus äidin ja lapsen välisen vahvan ja rakkauden täyteisen suhteen rakentamisessa.

Emme kuitenkaan saa unohtaa, että myös nukkumaan mentäessä tarvitaan jonkinlaista emotionaalista vahvistusta, jota monet lapset pitävät arvossa.

  • Sitä mukaa kun lapsemme kasvavat, he alkavat nukkumaan pidempiä aikoja kerrallaan ilman, että he tarvitsevat huomiotamme. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että lapsen on saatava unta keskimäärin 10-13 tuntia vuorokaudessa.
  • Yöunet ovat epäilemättä pitkä aika olla yksin. Siksi siis voimme varmistaa syvän, turvallisen ja onnellisen unen saamisen kunnollisilla hyvästelyillä.
  • Me olemme täällä Äitiyden Ihmeessä kertoneet jo siitä, kuinka tärkeää on lukea lapselle iltasatu ennen kuin hän nukahtaa, riippumatta siitä kuinka pieni lapsi on. Sadun lukemisen jälkeen jokin niinkin yksinkertainen asia kuin pitkä halaus lapsen kanssa auttaa rauhoittamaan häntä yöunille.

Varmistaaksemme sen, että lapsemme kokevat olonsa rakastetuiksi, me hyödynnämme yleensä näiden kaltaisia päivittäisiä rituaaleja.

Jos herätämme lapsemme kiireellä, jotta voimme viedä heidät päivähoitoon tai isovanhempiensa luokse, tai jos peittelemme heidät yöllä sänkyyn liian nopeasti siinä toivossa, että pääsisimme kodin muiden askareiden pariin, me laiminlyömme kaikista tärkeimmän asian: lastemme emotionaalisen ja fysiologisen maailman.

Tiedostava vanhemmuus

 

Lapsen suukottaminen aamuisin on hyödyllinen rituaali

Tietostava vanhemmuus on lähestymistapa, jossa vanhemmat ovat kaikista eniten läsnä. Kiirettä ei ole.

Meidän tulisi kunnioittaa lastemme sisäistä kelloa ja huomioida samalla heidän biologiset, psykologiset ja tunnepitoiset tarpeensa.

  • Jokin yksinkertainen kuten lapsen suukottaminen aamulla, muutaman herkän hetken viettäminen halaamisella, juttelulla tai lapsen naurattamisella jättää hänen aivoihinsa aivan varmasti positiivisen jäljen.
  • Auta lasta heräämään uuteen päivään hymyllä sekä äidillä ja isällä, jotka näyttävät hänelle, kuinka paljon rakastavat häntä. Vanhempien tulisi aina mahdollistaa lastensa kasvaminen turvallisessa ympäristössä, jossa lapset tietävät, että heidän vanhempiensa tuki on aina heidän saatavillaan.

Lapset saattavat alkaa varttuessaan pitämään näitä ylenpalttisia hellyydenosoituksia epämukavina. Mutta vaikka et sitä uskoisikaan, he tulevat aina olemaan kiitollisia sisimmässään.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.