Kuinka luoda hyvä opiskelusuunnitelma?

04 joulukuu, 2019
Toimivat opiskelutavat ovat olennaisessa roolissa, jotta lapsi suoriutuu koulutehtävistään jokaisella kouluasteella. Hyvä opiskelusuunnitelma auttaa lasta olemaan muista riippumaton, mitä tulee koulutehtäviin.

Nykyiset opetusmenetelmät suosivat yleisesti johdettua opiskelua, jossa opettaja nähdään oppaana opiskelijan oppimisprosessissa. Tämä on vastakohta perinteisemmälle ja vanhemmalle menetelmälle, jossa opettaja toimii opetettavan aineen asiantuntijana. Tehokkaiden opiskelutapojen opettaminen on tärkeää voidaksemme auttaa lasta menestymään koulussa. Hyvä opiskelusuunnitelma on tällöin tarpeen.

Tänä päivänä opetuksessa on käytössä monenlaisia oppimismenetelmiä. Nämä metodit voivat olla joko aktiivisia, konstruktiivisia tai reflektiivisiä, ja ne ovat paljolti linjassa Gardnerin moniälykkyysteorian kanssa.

Opettamiseen tai oppimiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa metodia, vaan sen sijaan menetelmiä tulee soveltaa lapsen kykyjen ja yksilöllisten taitojen mukaan. 

“Jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen yhdistelmä erilaista älykkyyttä. Tämä on perustavanlaatuinen koulutuksellinen haaste.”

– H. Gardner

Aivan kuten talon rakentamisessa, myös opettamisessa ja oppimisessa tulee ensin rakentaa perusta, eikä kattoa, jotta saadaan selville, mikä menetelmä sopii kullekin yksilölle parhaiten. Yksinkertaisten reflektio- ja itsekritiikkiharjoitusten myötä voimme rehellisesti arvioida sitä, kuinka suoriudumme kotitehtävistä saadaksemme parhaat mahdolliset tulokset vähäisemmällä vaivannäöllä.

Kuinka luoda hyvä opiskelusuunnitelma?

Tehokkaan opiskelusuunnitelman luominen on mahdollista. Hyvän opiskelusuunnitelman luominen kannattaa aloittaa lapsen iltapäiväaktiviteeteista. Näihin eivät lukeudu koulusta saadut kotitehtävät. Tämän jälkeen lapsi voi listata aktiviteetit, joita lapsi haluaisi tehdä koulun jälkeen, mutta joihin hänellä ei välttämättä ole aikaa.

Hyvä opiskelusuunnitelma auttaa lasta menestymään koulussa

Esikouluikäisen lapsen aikataulun tulisi kattaa hetket koulusta kotiin palaamisesta päivällishetkeen saakka. Peruskouluikäisen lapsen aikataulua voidaan jatkaa vielä hetken päivällisen jälkeiseen aikaankin. Kun aikataulu on luotu hyvin, tulette huomaamaan, että kaikki aika ei suinkaan mene kotitehtävien tekemiseen.

Tähän viikottaiseen aikatauluun tulee merkitä opiskeluun kuluva aika. Vaikeammille koulutehtäville tulee varata enemmän aikaa ja yksinkertaisimmille läksyille vähemmän aikaa. Hyvä opiskelusuunnitelma auttaa lasta luomaan hyvät opiskelutavat ilman liian suurta vaivannäköä. 

  • Vaikeammille kouluaineille tulisi varata enemmän aikaa viikossa, niiden opiskeluaikojen tulisi olla kuitenkin lyhempikestoisia.
  • Yksinkertaisemmille kouluaineille sen sijaan voidaan varata enemmän aikaa, mutta harvemmin viikossa.
  • Asiantuntijat suosittelevat, että opiskelulle varataan aikaa päivittäin puolesta tunnista kahteen tuntiin peruskouluikäisten kohdalla, ja 1,5 tunnista kolmeen tuntiin lukioikäisten kohdalla. Aikataulu riippuu siitä, onko opiskelijalla tiedossa kokeita, vai onko kyseessä tavanomainen kouluviikko.
  • Olisi parempi, että opiskelu ei tapahdu välittömästi ruokailun jälkeen, sillä se voi tehdä lapsen uneliaammaksi. On siis suositeltavaa, että ennen opiskelua pidetään pieni lepotauko, jonka jälkeen opiskelu tapahtuu kirkkaammin mielin.

Miten lapsen tulisi opiskella?

Opiskelija on kuin huippu-urheilija: hän tarvitsee hyvän tilan harjoitella, lämmitellä, verrytellä sekä hyödyntää aika, joka on suotuisinta huippusuorituksille. On arvioitu, että lapsi pystyy keskittymään 40 minuuttia – tunnin ajan viiden-kymmenen minuutin mittaisilla tauoilla.

On suositeltavaa aloittaa yksinkertaisilla tehtävillä, jotka eivät vie 15 minuuttia kauempaa “lämmittelynä”, sekä lopettaa opiskeluhetki helpon tekstin lukemiseen “loppuverryttelynä”.

Opiskelutilan tulisi olla siisti, jotta mieli ei lähde harhailemaan. Nykypäivänä saamme tietoa ylenmääräisesti joka puolelta: televisiosta, internetistä, puhelinsovelluksista sekä sosiaalisista yhteisöistä. Tietotekniikkaa voi hyödyntää myös opiskelussa, mutta on tärkeää oppia valikoivaksi sen kautta saamamme informaation suhteen. Muuten tietotekniikasta tulee vain häiriötekijä opiskelun suhteen.

Opiskelusuunnitelma

Opiskelutilan tulisi täyttää tietyt vaatimukset, jotta lapsi haluaa opiskella sekä pystyy keskittymään opiskeluihinsa:

  • Opiskelutilan tulee olla hyvin valaistu. Luonnonvaloa ei voita mikään, mutta sen voi korvata myös käyttämällä sinivalolamppua.
  • Olisi tärkeää välttyä siltä, että paperille syntyy varjoja. Aseta valo osoittamaan keskelle tai kohti kirjoittavaa kättä.
  • Jotta opiskelutila olisi terveellinen ympäristö, huone on hyvä tuulettaa silloin, kun lapsi pitää taukoa opiskelusta.
  • Ei ole hyvä ajatus opiskella ja kuunnella musiikkia samanaikaisesti, sillä se voi häiritä lapsen lukemista tai kirjoittamista. Jos lapsi kuitenkin tekee joitakin käytännön harjoituksia, voi instrumentaalinen taustamusiikki olla hyödyksi.
  • Työpöydällä tulisi olla kaikki tarvittava: kyniä, värikyniä, korostuskyniä jne. Tällä tavoin vältytään tavaroiden etsimiseltä ja keskittymiskyvyn karkaamiselta.
Kuinka luoda hyvä opiskelusuunnitelma?

Lapsen olon tulisi olla mahdollisimman mukava, mutta ei kuitenkaan liian mukava, jottei lapsesta tule unelias. Työtuolin tulee olla ergonominen ja huoneen lämpötilan olisi hyvä olla noin 22 astetta. 

Motivaatio ja suorituskyky opiskelussa

Sekä motivaatiolla että suorituskyvyllä on tärkeä rooli opiskelussa, oli lapsi sitten minkä ikäinen tahansa. Suorituskyky on opiskelevan henkilön erilaisten monimutkaisten tekijöiden summa. Se on arvo, joka määrittää opiskelijan saavutuksen koulutuksellisissa tehtävissä.

Myöskään motivaatiota ei tule unohtaa. Kasvattaja ja filosofi Paulo Freire sanoo aiheesta näin: “Opiskelua ei mitata sillä, kuinka monta sivua on tullut luettua yhdessä illassa, eikä sillä, kuinka monta kirjaa on luettu lukukaudessa. Opiskelussa ei ole kyse ainoastaan ajatusten sisäistämisestä, vaan myös niiden luomisesta ja uudelleen henkiin herättämisestä.”

  •  Mora Quintero, C. (26 de junio 2014). Entrevista a Paulo Freire; Pedagogía liberadora. Recuperado de: revista pedagógica UNIMINUTO Sur
  •  Barreno Freire, S.N. (2018). La motivación y el rendimiento académico de los estudiantes en la Universidad de Quito. [trabajo tesis doctoral]. Recuperado de. www.dialnet.unirioja.es
  •  Mata Domínguez, A. (2018). Técnicas de estudio para niveles no universitarios. Curso de la Universidad de Comillas.