10 tapaa kannustaa lasta lukemaan ja kirjoittamaan

Kirjoittanut ja tarkastanut pedagogi Marta Crespo Garcia.

Viimeisin päivitys: 05 lokakuuta, 2022

Jokainen vanhempi todennäköisesti toivoo oman lapsensa osoittavan kiinnostusta lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Tänään listaamme 10 tapaa, joiden avulla vanhemmat voivat luonnollisella ja luontevalla tavalla kannustaa lasta lukemaan ja kirjoittamaan.

10 tapaa kannustaa lasta lukemaan ja kirjoittamaan

1. Lukeminen ja kirjoittaminen osana arkea

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat viestinnällisiä aktiviteetteja, jotka ovat osa sosiokulttuurista kontekstiamme. Tämän vuoksi on tärkeää, että asioita opetteleva lapsi elää ympäristössä, jossa aikuiset lukevat ja kirjoittavat säännöllisesti. Näin hän oppii arvostamaan näiden taitojen merkitystä.

Yksinkertaiset tehtävät, kuten ostoslistan kirjoittaminen, reseptin seuraaminen, muistilapun jättäminen tai tarinan lukeminen, rohkaisevat ja kannustavat lasta lukemaan ja kirjoittamaan. Myös symbolinen leikki mahdollistaa lapselle lukemisen ja kirjoittamisen imitoinnin. Tämän tyyppisellä leikillä tarkoitetaan sellaisten skenaarioiden luomista, jotka simuloivat päivittäistä elämää tai jotka perustuvat lapsen tuntemiin asioihin, kuten tarinoihin ja elokuviin.

2. Holistinen ote opettamiseen

Lukemisen ja kirjoittamisen opettamisessa on hyvä olla holistinen ote sen sijaan, että näitä taitoja käsitellään täysin erillisinä asioina. Lapselle on huomattavasti merkityksellisempää se, että lukemista ja kirjoittamista harjoitellaan yhtenäisenä kokemuksena. Tämän lisäksi on hyödyllistä luoda konteksteja, joissa lapsi pystyy pohtimaan sekä kirjoitetun että puhutun kielen funktioita. Näin hän oppii pikkuhiljaa erityyppisten tekstien ominaispiirteitä.

3. Ääneen lukeminen

Lapsen on erittäin hyödyllistä kuunnella aikuisen lukevan erilaisia tekstejä. Tämä tutustuttaa hänet paitsi kirjoitetun tekstin lukemiseen, myös kieleen yleisesti. Lasta kannattaa myös rohkaista ottamaan osaa lukemisprosessiin. Lukija voi esimerkiksi kysellä lapselta tarinaan liittyviä kysymyksiä tai pyytää häntä yhdistämään tarinan kirjassa esiintyviin kuviin. Näin lasta rohkaistaan ymmärtämään tekstiä jo ennen kuin hän oppii lukemaan. Tämän lisäksi yhdessä lukeminen vahvistaa lapsen ja aikuisen sidettä, mikä omalta osaltaan tekee lukukokemuksesta miellyttävän.

4. Lapsen kanssa kirjoittaminen

On tärkeää, että vanhemmat kirjoittavat lapsen kanssa. Heidän tehtävänsä on auttaa lasta ymmärtämään kirjoittamisen tärkeys ja hyödyllisyys jokapäiväisen elämän kannalta. Sen lisäksi, että lasta autetaan kirjoittamaan, häntä kannattaa rohkaista kirjoittamaan hyvin, jotta muut ymmärtävät tekstin oikein. Lapsen täytyy oppia miettimään etukäteen, mitä hän haluaa sanoa ja kenelle hän on asian kertomassa.

5. Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteys

Kuten tiedämme, lapsi oppii puhumaan ennen kuin hän oppii kirjoittamaan. Tästä huolimatta lasta kannattaa tutustuttaa kirjoitettuun kieleen jo siinä vaiheessa, kun hänen puheensa on vielä kehittymässä. Pikkuhiljaa hän oppii, että kirjoitetut kirjaimet eivät edusta esineitä, vaan esineiden nimiä. Lapsen täytyy myös oppia, että kirjoittaminen ei ole sama asia kuin puhuminen. Vaikka teksti voidaan muuntaa puheeksi, se ei vastaa täysin puhuttua kieltä.

6. Lapsen rohkaiseminen tutkimaan ja kokeilemaan

Aikuisten on tärkeää kannustaa ja motivoida lasta kokeilemaan ja tutkimaan lukemista ja kirjoittamista erilaisissa tilanteissa. Tällä tavoin lasta rohkaistaan autonomiseen oppimiseen. Vaikka lasta on hyvä motivoida, häntä ei saa pakottaa lukemaan ja kirjoittamaan tai opettelemaan näitä taitoja. Parempi vaihtoehto on olla kärsivällinen ja kunnioittaa lapsen omaa tahtia.

7. Lapsen tahdin kunnioittaminen

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on pitkä ja monimutkainen prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä lapselta itseltään että hänen vanhemmiltaan. Lapset oppivat tavallisesti lukemaan 5-7 vuoden iässä, mutta jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, eikä vanhempien kannata huolestua, vaikka 7-vuotias ei vielä lukisikaan sujuvasti. Hänestä voi silti kehittyä aivan yhtä taitava lukija ja kirjoittaja kuin lapsesta, joka hallitsi nämä taidot kaksi vuotta aikaisemmin. Lapsen täytyy antaa tutkia, opetella ja harjoitella itse. Jos aikuiset ovat aina tarjoamassa vastauksia, eivätkä anna lapsen ajatella itse, lapsi on jatkossakin riippuvainen aikuisten avusta.

8. Onnistumisten arvostaminen

Lasta kehuttaessa kannattaa käyttää täsmällisiä määritelmiä siitä, missä tämä onnistui hyvin. Lapselle voi sanoa esimerkiksi, että hänen käsialansa on erittäin selkeä tai että hän on osannut kirjoittaa monta kirjainta oikein. Yleinen kehuminen kyllä ilahduttaa ja rohkaisee lasta, mutta ei välttämättä auta häntä oppimaan. Jos lapsen halutaan todella ymmärtävän omaa oppimistaan, aikuisten on tunnistettava ja myös nimettävä ne asiat, joissa tämä suoriutuu hyvin.

9. Ympäristön hyödyntäminen

Ympärillämme on jatkuvasti valtavasti asioita, joita voidaan hyödyntää lukemisen ja kirjoittamisen opettamisessa lapselle. Tällaisia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi ruokakaupan opastekyltit, karkkipaperin teksti tai ravintolan ruokalista. Lasta voi opettaa ja motivoida oppimaan hyvin monenlaisissa tilanteissa ja paikoissa.

10. Lukemisesta ja kirjoittamisesta puhuminen

Jotta lapsen luku- ja kirjoitustaito kehittyvät, on hyvä järjestää erilaisia tilanteita, joissa lukeminen ja kirjoittaminen ovat jollain tavalla joukon yhteinen aktiviteetti. Tällaiset tilanteet mahdollistavat oppimista tukevan suullisen viestinnän samalla, kun lapsi saa esimerkiksi puhua suosikkikirjoistaan ja leikkiä sanoilla. Kun kyseessä on pieni lapsi, lukeminen ja kirjoittaminen kannattaa esittää hauskana ja viihdyttävänä leikkinä sen sijaan, että ne kuvataan pakollisina tehtävinä.