Kuinka rintamaito syntyy?
Hedelmöittyminen, raskaus ja syntymä ovat kaikki omanlaisiaan ihmeitä, mutta niin on myös imettäminen. Oletko koskaan miettinyt, kuinka rintamaito syntyy?
Kuinka rintamaito syntyy?
Tämä ravinnon lähde syntyy erityisistä soluista, jotka ovat nimeltään maitorakkuloita. Maitoa virtaa maitotiehyiden lävitse, ja sitä varastoituu rintaan. Tarkemmin ottaen maitoa varastoituu juuri nännipihojen taakse, eli niiden tummempien aluiden, jotka ovat osana nännejä.
Rintaruokinta ei ole mitenkään yhteydessä siihen, minkä kokoiset naisen rinnat ovat tai minkä kokoiset nännit ovat. Koolla on yleensä tekemistä perinnöllisten tekijöiden kanssa, jotka määrittävät rasvan määrän rinnoissa. Lisäksi naisen rinnat kasvavat raskauden aikana, ja ne muuttuvat vielä suuremmiksi imetyksen aikana.
Mitä äidin rinnoissa tapahtuu imetyksen aikana?
Ne tärkeät muutokset, joita naisen rintojen sisällä tapahtuu, eivät ole silmällä havaittavissa. Istukan irtoaminen saa aikaan usean aineen erittymisen, kuten progesteronin ja estrogeenin. Näiden aineiden tarkoituksena on stimuloida naisen koko biologista järjestelmää. Tämä tekee imetyksen mahdolliseksi.
Rauhaskudoksen ja suuren määrän rasvasoluja lisäksi rinnoissa on tiehyiden verkosto. Nämä tiehyet lisääntyvät sekä lukumäärän että koon osalta, mikä johtuu raskauden aikana erittyvien hormonien vaikutuksesta.
Tämän verkoston sisällä tiehyet jakautuvat pienemmiksi tiehyiksi. Näiden pienempien päissä, jotka ovat rypäleiden kaltaisia, ovat maitorakkulat. Nämä alueet ovat niitä, jotka ottavat äidin verestä kaiken, mitä tarvitaan, jotta maitoa voidaan tuottaa. Äidin veri antaa maitoon sokereita, rasvoja ja proteiineja.
Kun rintamaitoa tuotetaan, pienten lihasten verkosto työntää tämän luonnollisen nesteen pienempiä tiehyitä kohden. Nämä samat pienen pienet lihakset vastaavat siitä, että rauhaset tulevat puristetuiksi, jotta rintamaitoa erittyy.
Tämä monimutkainen systeemi, joka koostuu tiehyistä, ohjaa rintamaidon pienestä suurempaa tiehyttä kohden, johon se varastoituu.
Milloin rintamaitoa erittyy?
Asiantuntijat kertovat, että tämä kuvaamamme tiehyiden verkosto kehittyy raskauden kolmannen viimeisen kolmanneksen aikana. Tämä mahdollistaa sen, että vauvaa voidaan imettää siinäkin tapauksessa, että synnytys on ennenaikainen. 2-4 päivää synnytyksen jälkeen rintamaidon tuotanto lisääntyy merkittävästi.
Kun naisen keho valmistautuu imetykseen, suuri määrä verta suuntaa nännnipihojen sisäpuolelle. Tämä selittää sen, että naisen rinnoista tulee kiinteämmät ja suuremmat.
Verisuonten turvotus rinnoissa, kuten myös rintamaidon runsas tuotanto, saa äidin kokemaan rinnoissa kipua ja painetta. Jatkuva imettäminen vastasyntyneen ensimmäisinä päivinä auttaa kuitenkin lievittämään näitä oireita.
Ternimaito
Ensimmäisen imetyksen vaiheen aikana naisen rinnat alkavat erittäää ternimaitoa. Tämä on kellertävää ja tahnamaista nestettä, jossa on hyvin vähän rasvaa, mutta hyvin runsaasti proteiinia. Tämä on vauvan ravintoa ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen.
Ternimaidon sisältö auttaa vastasyntynyttä ulostamaan ensimmäisen kerran, ja se myös auttaa estämään keltatautia. Ternimaito on myös todellinen immuniteettisolujen ja vasta-aineiden tarjoaja, joten se on vauvalle tehokas suoja sairauksilta.
On naisia, jotka kokevat ternimaidon erittymistä jo raskauden viimeisinä viikkoina. Itse asiassa jotkut naiset alkavat tuottaa ternimaitoa jopa niinkin aikaisin kuin raskauden toisella kolmanneksella.
Ternimaitoa, joka tunnetaan myös “ensimaitona”, muodostuu, kun maitorakkuloista alkaa virrata maitoa. Tuloksea on hyvin helposti ruoansulatuksessa käsiteltävissä oleva neste, joka saapuu nänniin maitotiehyiden kautta.
Kun vauva imee nänniä, äidin aivolisäke tulee stimuloiduksi. Tämän seurauksena rauhanen erittää oksitosiinia ja prolaktiinia. Oksitosiini vastaa siitä, että rinnoissa tapahtuu supistumista.
Kun vauva imee rintaa, hänen imemisensä painaa nänniä ja nännipihaa. Tämä paine tuottaa työntymisen refleksin äidin rinnassa, ja maitoa erittyy. Tämä mekanismi mahdollistaa siis sen, että maitoa pääsee vauvan suuhun.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Uvnas-Moberg K, et al. (2020) Maternal plasma levels of oxytocin during breastfeeding—A systematic review. PLoS ONE 15(8): e0235806. https://doi.org/10.1371/
- Lawrence R, Lawrence R. Mama y fisiología de la lactancia. Capítulo 11. En Robert Resnik MD et al. Creasy & Resnik. Medicina materno-fetal. 8va Edición. 2020 Elsevier España. Año 2020.
- Hernandez Aguilar, M.T. (2019) Leche materna: ¿cómo se produce? Familia y Salud, de la Asociación Española de Pediatras de Atención Primaria. Disponible en: https://www.familiaysalud.es/vivimos-sanos/lactancia-materna/los-inicios-son-importantes/leche-materna-como-se-produce
- Eriksen KG., Christensen SH., Lind MV., Michaelsen KF. (2018) Human milk composition and infant growth. Curr Opin Clin Nutr Metab Care, 2018. 21 (3): 200-206.
- Menchetti L., Traina G., Tomasello G., Casagrande Proietti P., et al. (2016) Potential benefits of colostrum in gastrointestinal diseases. Front Biosci, 2016. 8: 331-51.
- Healthy Children. American Academy of Pediatrics. Cómo se prepara su cuerpo para la lactancia materna. Año 2015. Disponible en https://www.healthychildren.org/Spanish/ages-stages/prenatal/delivery-beyond/Paginas/How-Your-Body-Prepares-For-Breastfeeding.aspx? gclid=CjwKCAjwiLGGBhAqEiwAgq3q_vMEqTOckG5KwLHjmL0Utk7o5uS2EjnBN0r0_JlTZMpOVFCqYB08dRoCeZEQAvD_BwE
- Kent, J.C., Mitoulas, L.R., Cregan, M.D., Ramsay, D.T., Doherty, D.A., Hartmann, P.E. (2006). Cantidad y frecuencia de amamantamientos y contenido graso de la leche materna a lo largo del día https://www.womenshealth.gov/themes/custom/owh_uswds/assets/img/exit-disclaimer.png"/> Pediatrics; 117(3): e387-e395.
- Comité de Lactancia Materna de la Asociación Española de Pediatría. (2004) Lactancia Materna: Guía para profesionales. Ergón. Madrid. 2004. p 250-251. Disponible en: https://www.ascalema.es/wp-content/uploads/2014/10/Comit%C3%A9-de-Lactancia-Materna-de-la-AEP.-Lactancia-materna.-gu%C3%ADa-para-profesionales.-2004.pdf.
- Drugs. Cómo Los Senos Producen Leche. Disponible en: https://www.drugs.com/cg_esp/c%C3%B3mo-los-senos-producen-leche.html.
- KenHub. Glándula pituitaria. Disponible en: https://www.kenhub.com/es/library/anatomia-es/hipofisis-glandula-pituitaria.
- Clínica Mayo. Placenta: cómo funciona, qué es lo normal. Disponible en: https://www.mayoclinic.org/es-es/healthy-lifestyle/pregnancy-week-by-week/in-depth/placenta/art-20044425.
- Cirugías de la mama. Anatomía de la mama. Disponible en: https://www.cirugiasdelamama.com/anatomia-de-la-mama.
- Barnaclínic+. Estrógenos: ¿Qué son, cómo se producen y qué función tienen? Disponible en: https://www.barnaclinic.com/blog/womens-health/estrogenos/.
- Cigna. Leche de transición. Disponible en: https://www.cigna.com/es-us/knowledge-center/hw/leche-de-transicin-ue5267.