Lapsen liiallinen karvankasvu eli hirsutismi - Äitiyden Ihme
 

Lapsen liiallinen karvankasvu eli hirsutismi

Hirsutismi on hyvänlaatuinen vaiva ja haitta enemmänkin kosmeettinen. Liiallisesta karvankasvusta kärsivällä henkilöllä voi kuitenkin ilmetä hoitoa vaativia oireita.
Lapsen liiallinen karvankasvu eli hirsutismi

Viimeisin päivitys: 29 toukokuuta, 2021

Hirsutismi eli liikakarvoitus tarkoittaa naisilla esiintyvää liiallista karvankasvua kehon alueilla, joissa tyypillisesti kasvaa karvaa lähinnä miehillä. Lapsilla liikakarvoitus voi liittyä varhain alkaneeseen puberteettiin.

Mitä liiallinen karvankasvu eli hirsutismi tarkoittaa?

Hirsutismi tarkoittaa naisen liiallista karvankasvua miestyyppisillä alueilla. Se eroaa hypertrikoosista eli naisten parrakkuudesta siinä mielessä, että liiallista karvankasvua ilmenee niissä kehon osissa, jotka vastaavat androgeenisiin ärsykkeisiin. Hirsutismi vaikuttaa tyypillisesti niillä alueilla, jotka ovat androgeeniriippuvaisia eli mieshormonien vaikutuksen alaisia. Näitä alueita ovat esimerkiksi:

  • Reidet
  • Pakarat
  • Rintakehä
  • Selkä
  • Alavatsa
  • Häpyalue
  • Ylähuuli ja leuka

Lisääntynyt androgeenieritys voi aiheuttaa liiallisen karvankasvun lisäksi aknemuutoksia iholla. Vaikeammissa tapauksissa voidaan lisäksi havaita muun muassa äänen madaltumista, miestyyppistä kaljuuntumista ja miesmäistä ruumiinrakennetta.

Lapsen liiallinen karvankasvu eli hirsutismi

Lapsen hirsutismin aiheuttajat

Hirsutismi johtuu androgeenien eli mieshormonien liikatuotannosta tai karvatupen herkistymisestä androgeeneille. Yleisin syy androgeenien liikatuotantoon on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, mutta hirsutismia aiheuttavat myös muut harvinaisemmat syyt.

  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. 75 % hirsutismitapauksista liittyy munasarjojen monirakkulaoireyhtymään. Tila alkaa tyypillisesti murrosiässä ja lievittyy 40 ikävuoden jälkeen. Oireyhtymä voi aiheuttaa liikakarvoituksen lisäksi kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai poisjäämistä, pitkittynyttä vuotoa, lapsettomuutta ja aineenvaihduntaan liittyviä ongelmia. Tämän lisäksi potilaan kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt, minkä johdosta veren insuliinipitoisuus suurenee ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu.
  • Lisämunuaisten sairaudet. Tavallisin hirsutismia aiheuttava lisämunuaisten sairaus on Cushingin oireyhtymä, mutta sekään ei ole yleinen syy tälle vaivalle. Muut lisämunuaissairaudet, kuten synnynnäinen lisämunuaisten liikakasvu, ovat vielä harvinaisempia.
  • Tietyt kasvaimet. Lisämunuaiskasvaimet ja muut androgeeneja tuottavat kasvaimet ovat harvinaisia, mutta aiheuttavat toisinaan liiallista karvankasvua.
  • Lääkitys. Tietyt lääkkeet, kuten glukokortikoidit, vasodilaattorit, siklosporiini ja danatsoli voivat aiheuttaa karvojen liikakasvua. Myös  progestageeni- ja estrogeenihoidoilla sekä androgeenihoidoilla voi olla vaikutus hirsutismin syntyyn.
  • Idiopaattinen hirsutismi. Idiopaattisella hirsutismilla tarkoitetaan sitä, että vaivan varsinaista aiheuttajaa ei saada selville. Tämän tyyppisestä hirsutismista kärsivän androgeenitaso on usein normaali, kuukautiskierto säännöllinen ja ovariaalinen morfologia normaali.

Lapsen hirsutismin toteaminen

Lapsen liiallinen karvankasvu eli hirsutismi

Hirsutismin toteamiseksi lääkäri suorittaa huolellisen yleistutkimuksen ja tutkii eri ihoalueet sekä selvittää ongelmien taustat. Munasarjojen ja lisämunuaisen tuottamien mieshormonien pitoisuus voidaan selvittää verikokeilla. Yleisin syy hirsutismille on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Monirakkulaiset munasarjat voidaan todeta emättimen kautta tehtävässä kaikututkimuksessa.

Idiopaattisen hirsutismin diagnoosiin päädytään, mikäli tutkimuksissa ei löydy vikaa munasarjoista tai lisämunuaisista ja veren mieshormonipitoisuudet ovat normaalit. Tällöin on kyse geneettisesti säädellystä yksilöllisestä ominaisuudesta, eikä sairaudesta.

Lapsen liiallisen karvankasvun hoito

Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos oireet alkavat nopeasti tai haittaavat lapsen elämää. Erityisen tärkeää tutkimuksiin hakeutuminen ovat, jos liiallisen karvankasvun lisäksi havaitaan äänen madaltumista tai nopeaa hiustenlähtöä tai aiemmin säännöllinen kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi.

Hirsutismiin käytettävät hoitomenetelmät riippuvat potilaan iästä, oireista ja oireiden aiheuttajasta. Kosmeettisilla menetelmillä voidaan vähentää liikakarvoituksen aiheuttamia haittoja. Karvojen vaalennus sekä mekaaninen tai kemiallinen poisto ovat tehokkaita mutta väliaikaisia hoitomenetelmiä. Pysyvästi karvat voidaan poistaa polttamalla tai laserilla.

Lääkehoidot on todettu hirsutismin hoidossa kohtalaisen heikkotehoisiksi. Parhaiten auttaa yhdistelmäehkäisyvalmiste, mutta jos sitä ei voida käyttää, voidaan harkita spironolaktonihoitoa. Kasvojen karvankasvua voidaan joissain tapauksissa hillitä eflornitiinivoiteella.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.