Lapsen liiallinen karvankasvu eli hirsutismi
Hirsutismi eli liikakarvoitus tarkoittaa naisilla esiintyvää liiallista karvankasvua kehon alueilla, joissa tyypillisesti kasvaa karvaa lähinnä miehillä. Lapsilla liikakarvoitus voi liittyä varhain alkaneeseen puberteettiin.
Mitä liiallinen karvankasvu eli hirsutismi tarkoittaa?
Hirsutismi tarkoittaa naisen liiallista karvankasvua miestyyppisillä alueilla. Se eroaa hypertrikoosista eli naisten parrakkuudesta siinä mielessä, että liiallista karvankasvua ilmenee niissä kehon osissa, jotka vastaavat androgeenisiin ärsykkeisiin. Hirsutismi vaikuttaa tyypillisesti niillä alueilla, jotka ovat androgeeniriippuvaisia eli mieshormonien vaikutuksen alaisia. Näitä alueita ovat esimerkiksi:
- Reidet
- Pakarat
- Rintakehä
- Selkä
- Alavatsa
- Häpyalue
- Ylähuuli ja leuka
Lisääntynyt androgeenieritys voi aiheuttaa liiallisen karvankasvun lisäksi aknemuutoksia iholla. Vaikeammissa tapauksissa voidaan lisäksi havaita muun muassa äänen madaltumista, miestyyppistä kaljuuntumista ja miesmäistä ruumiinrakennetta.
Lapsen hirsutismin aiheuttajat
Hirsutismi johtuu androgeenien eli mieshormonien liikatuotannosta tai karvatupen herkistymisestä androgeeneille. Yleisin syy androgeenien liikatuotantoon on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, mutta hirsutismia aiheuttavat myös muut harvinaisemmat syyt.
- Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. 75 % hirsutismitapauksista liittyy munasarjojen monirakkulaoireyhtymään. Tila alkaa tyypillisesti murrosiässä ja lievittyy 40 ikävuoden jälkeen. Oireyhtymä voi aiheuttaa liikakarvoituksen lisäksi kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai poisjäämistä, pitkittynyttä vuotoa, lapsettomuutta ja aineenvaihduntaan liittyviä ongelmia. Tämän lisäksi potilaan kudosten herkkyys insuliinille on heikentynyt, minkä johdosta veren insuliinipitoisuus suurenee ja rasva-aineenvaihdunta muuttuu.
- Lisämunuaisten sairaudet. Tavallisin hirsutismia aiheuttava lisämunuaisten sairaus on Cushingin oireyhtymä, mutta sekään ei ole yleinen syy tälle vaivalle. Muut lisämunuaissairaudet, kuten synnynnäinen lisämunuaisten liikakasvu, ovat vielä harvinaisempia.
- Tietyt kasvaimet. Lisämunuaiskasvaimet ja muut androgeeneja tuottavat kasvaimet ovat harvinaisia, mutta aiheuttavat toisinaan liiallista karvankasvua.
- Lääkitys. Tietyt lääkkeet, kuten glukokortikoidit, vasodilaattorit, siklosporiini ja danatsoli voivat aiheuttaa karvojen liikakasvua. Myös progestageeni- ja estrogeenihoidoilla sekä androgeenihoidoilla voi olla vaikutus hirsutismin syntyyn.
- Idiopaattinen hirsutismi. Idiopaattisella hirsutismilla tarkoitetaan sitä, että vaivan varsinaista aiheuttajaa ei saada selville. Tämän tyyppisestä hirsutismista kärsivän androgeenitaso on usein normaali, kuukautiskierto säännöllinen ja ovariaalinen morfologia normaali.
Lapsen hirsutismin toteaminen
Hirsutismin toteamiseksi lääkäri suorittaa huolellisen yleistutkimuksen ja tutkii eri ihoalueet sekä selvittää ongelmien taustat. Munasarjojen ja lisämunuaisen tuottamien mieshormonien pitoisuus voidaan selvittää verikokeilla. Yleisin syy hirsutismille on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Monirakkulaiset munasarjat voidaan todeta emättimen kautta tehtävässä kaikututkimuksessa.
Idiopaattisen hirsutismin diagnoosiin päädytään, mikäli tutkimuksissa ei löydy vikaa munasarjoista tai lisämunuaisista ja veren mieshormonipitoisuudet ovat normaalit. Tällöin on kyse geneettisesti säädellystä yksilöllisestä ominaisuudesta, eikä sairaudesta.
Lapsen liiallisen karvankasvun hoito
Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos oireet alkavat nopeasti tai haittaavat lapsen elämää. Erityisen tärkeää tutkimuksiin hakeutuminen ovat, jos liiallisen karvankasvun lisäksi havaitaan äänen madaltumista tai nopeaa hiustenlähtöä tai aiemmin säännöllinen kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi.
Hirsutismiin käytettävät hoitomenetelmät riippuvat potilaan iästä, oireista ja oireiden aiheuttajasta. Kosmeettisilla menetelmillä voidaan vähentää liikakarvoituksen aiheuttamia haittoja. Karvojen vaalennus sekä mekaaninen tai kemiallinen poisto ovat tehokkaita mutta väliaikaisia hoitomenetelmiä. Pysyvästi karvat voidaan poistaa polttamalla tai laserilla.
Lääkehoidot on todettu hirsutismin hoidossa kohtalaisen heikkotehoisiksi. Parhaiten auttaa yhdistelmäehkäisyvalmiste, mutta jos sitä ei voida käyttää, voidaan harkita spironolaktonihoitoa. Kasvojen karvankasvua voidaan joissain tapauksissa hillitä eflornitiinivoiteella.
