Minkälaisia oireita keliakia aiheuttaa lapselle?

6.10.2019
Lapsen keliakian oireet voivat liittyä ruoansulatukseen, kasvuun ja käytökseen.

Keliakian oireet näkyvät tyypillisesti ruoansulatuselimistössä, mutta myös muut oireet ovat mahdollisia. Oireet vaihtelevat yksilöittäin, minkä lisäksi niihin vaikuttaa potilaan ikä. Vanhempien on hyvä tuntea keliakian yleisimmät oireet, jotta sairastunut lapsi saa mahdollisimman nopeasti diagnoosin ja avun. Tämän vuoksi kerromme tänään, mitä keliakia ylipäätään tarkoittaa ja minkälaisia oireita se tyypillisesti aiheuttaa lapsille.

Mikä on keliakia?

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen tulehdusreaktion ja vaurion. Ohutsuolen suolinukan vaurioituminen häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.

Keliakia voi ilmetä jo imeväisiässä, kun viljatuotteet otetaan mukaan lapsen ruokavalioon, mutta useimmiten sairaus todetaan yli 10-vuotiailla lapsilla ja aikuisilla. Suomessa keliakiasta kärsii noin 1,5 % lapsista.

Lapsen keliakian oireet

Ruoansulatukseen liittyvät oireet

Tyypillisimmät keliakian oireet liittyvät ruoansulatuselimistöön:

  • Ylävatsan toistuva turvotus
  • Vatsakipu
  • Ripuli ja löysä uloste
  • Painonlasku
  • Pahoinvointi, johon voi liittyä oksentelua

Kasvuun liittyvät oireet

Lapsilla keliakia voi näkyä myös kasvun ja puberteetin hidastumisena. Tällöin lapsi ei kasva pituutta ja painoa samassa tahdissa ikätovereidensa kanssa. Alle 2-vuotiaat potilaat voivat kärsiä lihasatrofiasta.

Lapsen keliakia

Käytökseen liittyvät oireet

Fyysisten oireiden lisäksi keliakia saattaa vaikuttaa myös lapsen käytökseen:

  • Äkilliset mielialan vaihtelut
  • Ärsyyntyneisyys
  • Hyperaktiivisuus
  • Apatia

Muut oireet

Keliakiasta kärsivillä lapsilla voi esiintyä myös anemiaa, kalsiumin ja maitosokerin imeytymishäiriötä, hampaiden kiillevaurioita ja aftoja eli suun limakalvorakkuloita.

Lapsen keliakian toteaminen ja hoito

Keliakiaan viittaavista oireista kärsivä lapsi on vietävä mahdollisimman nopeasti lääkärin tutkittavaksi. Keliakiaa epäiltäessä ensisijainen tutkimus on verikoe, jossa etsitään keliakiavasta-aineita, eli transglutaminaasin ja endomysiinin vasta-aineita. Tavallisesti keliakia pystytään toteamaan vasta-ainetutkimuksen avulla, mutta ellei diagnoosista saada varmuutta, täytyy keliakia varmistaa ottamatta koepala ohutsuolesta mahan tähystyksessä.

Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla, mikä tarkoittaa vehnän, ohran ja rukiin sekä niistä valmistettujen tuotteiden välttelemistä. Gluteenitonta ruokavaliota tulee noudattaa hyvin tarkasti ja siinä on pitäydyttävä elämän loppuun asti.

Riskiryhmät

Vaikka kuka tahansa lapsi voi kärsiä keliakiasta, suurimmassa sairastumisvaarassa ovat seuraavat ryhmät:

  • Henkilöt, joiden perheenjäsenellä on keliakia
  • Tyypin 1 diabetesta sairastavat
  • Autoimmuunipohjaista kilpirauhastautia sairastavat
  • Sjögrenin oireyhtymää sairastavat
  • Henkilöt, joilla on Downin oireyhtymä
  • Pälvikaljupotilaat
  • Veren immunoglobuliini A:n puutoksesta kärsivät
  • Ahlawat, Rajni, Toba Weinstein, and Michael J. Pettei. (2017). “Vitamin D in pediatric gastrointestinal disease.” Current opinion in pediatrics 29.1 (2017): 122-127.
  • Federación de Asociaciones de Celiacos de España. FACE
  • Hill, Ivor D., et al. (2005). “Guideline for the diagnosis and treatment of celiac disease in children: recommendations of the North American Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition.” Journal of pediatric gastroenterology and nutrition 40.1: 1-19.
  • Nardo, Giovanni Di, et al. (2019). “Nutritional Deficiencies in Children with Celiac Disease Resulting from a Gluten-Free Diet: A Systematic Review.” Nutrients11.7: 1588
  • Sharr, Christianne, et al. (2016). “Detecting celiac disease in patients with Down syndrome.” American Journal of Medical Genetics Part A 170.12: 3098-3105.