Yksinkertaiset leikit 4-vuotiaille
Tässä artikkelissa esiteltävät yksinkertaiset leikit on tarkoitettu noin neljä vuotiaan lapsen kognitiivisen, emotionaalisen ja motorisen kehityksen tueksi. Ne ovat tietysti myös loistava tapa viihdyttää lasta ja auttaa häntä kanavoimaan energiansa.
Artikkelin alussa kerromme myös, mitä emotionaalisella ja kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan, ja mitkä ovat kognitiivisen kehityksen vaiheet kuuluisan kehityspsykologi Jean Piaget’n mukaan.
Lapsen kognitiivinen kehitys
Kognitio on kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteeseen liittyvä termi, jolla viitataan niihin mielen ilmiöihin, joita voidaan kuvata informaation prosessointina. Yksinkertaistettuna sillä viitataan kaikkeen tietoon liittyvään, ja tieto tarkoittaa tässä sitä informaatiota, jonka ihminen omaksuu oppimisen tai kokemusten kautta. Psykologit tutkivat kognitiota analysoimalla psyykkisiä tietoon liittyviä toimintamalleja, ja tätä tieteenalaa kutsutaan kognitiiviseksi psykologiaksi.
Olennainen hahmo lasten kognitiivisen kehityksen tutkimisessa oli sveitsiläinen kehityspsykologi Jean Piaget, joka omisti koko elämänsä lapsuuden ja lasten kehityksen tutkimiselle. Hänen geneettisen epistemologiansa mukaan lapsen sosiaalinen, henkinen ja fyysinen kehitys kulkevat käsi kädessä, eikä lapsi voi ymmärtää kehitystasoonsa nähden liian monimutkaisia asioita.
Yksi Jean Piaget’n kuuluisimmista teorioista on lasten kognitiivisen kehityksen jakaminen neljään eri vaiheeseen. Hänen mukaansa ajattelun kehityksen vaiheet ovat:
- Sensomotorinen kausi (0-2 vuotta): Tässä vaiheessa lapsen elämä perustuu havainnointikyvyn ja motoristen kykyjen yhdistämiseen. Lapsi ajattelee vain käytännöllisiä käsitteitä, ei konsepteja.
- Esioperationaalinen kausi (2-6 vuotta): Tämä on lapsen kognitiivisen kehityksen tärkein ja myös pisin vaihe. Tässä vaiheessa ajattelukyky ja kyky käyttää kieltä kehittyvät.
- Konkreettisten operaatioiden kausi (7-11 vuotta): Tässä vaiheessa lapsi pystyy ratkomaan yksinkertaisia ongelmia. Tämä on lapsen tähänastisen elämän sosiaalisin kausi. Myös looginen ja induktiivinen päättelykyky ovat kehittyneet, ja lapsen persoonallisuus alkaa muovautua. Myös moraalinen ja eettinen kehitys alkavat tässä vaiheessa.
- Formaalien operaatioiden kausi (11-12 vuotta): Tämä on kehityksen viimeinen vaihe, jossa lapsi muuttuu aikuiseksi kognitiivisella tasolla. Tälle vaiheelle on ominaista tieteellisen ajattelukyvyn oppiminen. Lapsi myös pystyy loogiseen abstraktiin ajatteluun ja testaamaan systemaattisesti asioista muodostamiaan hypoteeseja.
Lapsen emotionaalinen kehitys
Emotionaalinen kehitys on prosessi, jossa henkilö löytää oman olemuksensa ja määrittelee sisäisen minänsä. Siihen liittyvät oman identiteetin, itsetunnon, itseluottamuksen ja turvallisuuden tunteen kehittyminen, samoin kuin kyky tunnistaa omat ja ympärillä olevien ihmisten tunteet. Tämän kehitysvaiheen aikana ihminen oppii myös käsittelemään erilaisia ongelmia ja tilanteita.
Emotionaalinen kehitys tekee lapsen tietoiseksi tunteidensa alkuperästä ja kehityksestä. Hän alkaa lukea tunteita muiden ilmeistä ja tulkita niitä sosiaalisen tilanteen mukaan. Siksi lapselta odotettavissa oleva muutos ja kasvu emotionaalisella tasolla juontuu kokemuksista, jotka tapahtuvat yhtäältä heidän omassa kontekstissaan ja toisaalta taas heidän kypsymisessään.
Tämän vuoksi lapsii alkaa emotionaalisen kehityksensä aikana asettaa tiettyjä emotionaalisia tavoitteita sekä itselleen että muille, ottaen samalla huomioon kontekstin. Tapa, jolla lapsi tuo esille erilaisia tunteita, vaihtelee huomattavasti hänen aikaisemman repertuaarinsa mukaan. Lisäksi sillä on paljon tekemistä lapsen oppimishistorian kanssa, mikä taas johtaa tärkeisiin saavutuksiin niin ymmärryksen, emotionaalisen sääntelyn kuin empaatiankin tasolla.
Mitä tulee lasten emotionaaliseen kehitykseen, seuraavat piirteet ovat läsnä 4-vuotiailla:
- Kilpailuhenkisyys alkaa näkyä. Tässä vaiheessa häviäminen alkaa harmittaa lasta, kun taas voittaminen tekee hänet iloiseksi.
- Lapsi imitoi aikuisia. Tämän ikäinen lapsi yrittää asettaa itsensä aikuisen asemaan ja matkii esimerkiksi tämän ilmeitä, puhetta ja pukeutumista.
- Lapsi alkaa kysellä, miksi asiat tapahtuvat. Miksi-sana alkaa esiintyä yhä useammin lapsen puheissa. Tämä johtuu siitä, että lapsi haluaa ymmärtää kaiken mahdollisen. Tähän asti perusteluksi on riittänyt “koska sanon niin” -lausahdus, mutta tästä eteenpäin lapsi alkaa vaatii vanhemmiltaan tarkempia selityksiä.
Yksinkertaiset leikit 4-vuotiaille
Emotionaalista kehitystä edistävät leikit
Seuraavat leikit stimuloivat lapsen emotionaalista kehitystä. Ne ovat hyvin yksinkertaisia aktiviteetteja, jotka voidaan suorittaa hankkimatta uusia leluja tai valtavaa määrää materiaaleja.
- Valmistakaa pahvista naamioita, jotka kuvaavat erilaisia tunteita.
- Näytä lapselle kuvia, joissa hän itse on nuorempana, ja selitä mitä tunteita hän koki kuvanottohetkellä.
- Auta lasta leikin tiimellyksessä havaitsemaan lelujen tunteet. Voit huomauttaa esimerkiksi, miten onnellinen pupu on.
- Leikkikää peilin edessä ja tehkää erilaisia tunteita ilmentäviä ilmeitä.
- Keksikää leikki, jossa arvaillaan ihmiten tunteita.
Muita leikkejä ja aktiviteetteja
Seuraavat leikit tukevat lapsen kognitiivista kehitystä. Lapsi voi leikkiä näitä leikkejä itsekseen tai ystävien tai perheen kanssa.
- Leikkikäää leikkiä, jossa tulee muistaa kuvassa nähdyt esineet.
- Määrittäkää esineiden välisiä yhtäläisyyksiä värin ja muodon perusteella.
- Tehkää harjoituksia kuvilla, joissa lapsen on erotettava toisistaan eri suuntia (ylös ja alas), etäisyyksiä (lähellä ja kaukana) tai asioiden suhteita toisiina (sisällä ja ulkona).
- Rakentakaa yksinkertaisia palapelejä ja suorittakaa helppoja labyrintteja.
- Leikkikää leikkejä, joissa matkitaan lapsen suosikkihahmoja.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Zurita, G., Sánchez, J., & Nussbaum, M. (1999). Usabilidad de juegos educativos. Taller Internacional de Software Educativo. TISE, 99. https://www.researchgate.net/profile/Gustavo_Zurita2/publication/228360083_Usabilidad_de_juegos_educativos/links/00b49526e6a6839c92000000/Usabilidad-de-juegos-educativos.pdf
- Arias, C. M. (2016). Los juegos didácticos y su influencia en el pensamiento lógico matemático en niños de preescolar de la Institución Educativa El Jardín De Ibagué–2015. http://repositorio.uwiener.edu.pe/handle/123456789/625
- Levine, S. C., Ratliff, K. R., Huttenlocher, J., & Cannon, J. (2012). Early puzzle play: a predictor of preschoolers’ spatial transformation skill. Developmental psychology, 48(2), 530-540. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3289766/
- Montero, M. M. y Alvarado, M. D. L. Á. M. (2001). El juego en los niños: un enfoque teórico. Revista educación, 25(2), 113-124. https://revistas.ucr.ac.cr/index.php/educacion/article/view/3585
- Ruiz, L. M. (2013). Influencia del programa de juegos educativos en el mejoramiento del desarrollo cognitivo de los niños de 4 años del cee “rafael narváez cadenillas” de la ciudad de trujillo del 2012. [Tesis de grado, Universidad Nacional de Trujillo]. Repositorio Institucional UNITRU. http://dspace.unitru.edu.pe/handle/UNITRU/1625
- Linaza, J. L., & Maldonado, A. (1990). Juego y desarrollo infantil. https://www.researchgate.net/profile/Jose_Linaza/publication/268265700_El_juego_en_el_desarrollo_infantil/links/55f05b6608ae0af8ee1d17d3.pdf
- Noda, S., Shirotsuki, K., & Nakao, M. (2019). The effectiveness of intervention with board games: a systematic review. BioPsychoSocial medicine, 13(1), 1-21. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6802304/
- Bueno Loja, MI, & Sanmartín Morocho, MA (2015). Las rimas, trabalenguas y canciones como estrategias metodológicas para estimular el desarrollo del lenguaje en niños y niñas de 3 a 4 años de edad del Centro Infantil del Buen Vivir “Ingapirca”, de la comunidad de Ingapirca de la parroquia Santa Ana, cantón Cuenca, Provincia del Azuay [Tesis de grado, Universidad Politécnica Salesiana]. Repositorio Institucional de la Universidad Politécnica Salesiana. https://dspace.ups.edu.ec/handle/123456789/8892
- Hijos, Q. y Alejandro. (2020). Teoría educativa sobre tecnología, juego y recursos en didáctica de la educación infantil . Prensas de la Universidad de Zaragoza. https://books.google.es/books?id=LBnLDwAAQBAJ&dq=juegos+de+tecnología%C3%ADa+para+ni%C3%B1os+de+4+a%C3%B1os&lr=&hl=es&source=gbs_navlinks_s