Mitä mentalisaatio tarkoittaa ja mitä sen hyödyt ovat?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Ana Couñago.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oletko huomannut, että jotkut ihmiset osaavat lähestulkoon lukea toisten ajatuksia? On selvää, että kukaan ei oikeasti pysty lukemaan ajatuksia, mutta joidenkin ihmisten mentalisaatiokyky on niin hyvä, että he pystyvät todella hyvin ennakoimaan toisten reaktioita eri tilanteissa. Mentalisaatio eli niin sanottu mielentäminen tarkoittaa kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Se on kyky pohtia, millaisia mielen tiloja henkilön reaktioiden ja käytöksen taustalla voi piillä. Tunteiden lisäksi mentalisaatio kohdistuu myös esimerkiksi tarkoitusperään ja toiveisiin.

Mitä mentalisaatio on?

Mentalisaatio tarkoittaa kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään tunnetiloja, luo vakautta ihmissuhteisiin ja edistää hyvää kommunikaatiota. Se myös vähentää konfliktien aiheuttamaa stressiä ja traumatisoivaa vaikutusta. Ilman tätä kykyä ihminen on kyvytön säätelemään omia tunnetilojaan sekä ennakoimaan omia ja toisten reaktioita erilaisissa tilanteissa.

Mentalisaatioon kuuluu niin tietoinen kuin automaattinenkin mielen tilojen pohdinta. Sen erottaa metakognitiosta, mielen teoriasta ja tietoisuustaidosta se, että se koskee nimenomaan mielen tiloja ja kohdistuu sekä itseen että toisiin.

Mentalisaation hyödyt

Psykologien Angelina Graell Amatin ja Gustavo Lanza Castellin mukaan mentalisaation olennaisimpia hyötyjä ovat:

• Sen avulla pystyy helpommin ymmärtämään ja ennustamaan omaa ja muiden käytöstä.
• Se on eduksi itsekontrollille, kun pystyy aavistamaan, miten tietyt asenteet vaikuttavat muihin ihmisiin.
• Se parantaa emotionaalista itsehillintää, joka edesauttaa tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään omia haluja, ajatuksia ja tunteita kunkin tilanteen mukaisesti.
• Se edistää turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista lapsen ja vanhempien välille.
• Se parantaa ihmisten välistä kommunikaatiota. Sujuva keskustelu vaatii toisen keskustelijan mentaalisen tilan huomioimisen.
• Se saa ymmärtämään, että omat ajatukset ovat vain mentaalisia representaatioita, jotka ovat erillään todellisuudesta.

Mentalisaation kehittyminen lapsuudessa

Yksi mentalisaatio-termin kehittäjistä on psykoanalyytikko Peter Fonagy. Hänen mukaansa tämä kognitiivinen kyky alkaa ilmetä hyvin primitiivisesti lapsen ollessa jo kuuden kuukauden ikäinen. Pikkuhiljaa kyky kehittyy yhä monimutkaisemmaksi. Kolmen vuoden iässä lapsi alkaa ilmentää tietynlaisia empaattisia reaktioita ja kasvattaa kapasiteettia tunnistaakseen muiden ihmisten tunnetiloja. Samalla lapsi alkaa ymmärtää, että muiden tunteet ovat erillään hänen omista tunteistaan.

Vasta 4-5 vuoden iässä lapsi pystyy kunnolla määrittämään ja kuvailemaan omia ja muiden ihmisten mielentiloja. Tässä iässä lapsi ymmärtää mielentilojen, uskomusten ja toiveiden olemassaolon ja kykenee näin ennakoimaan omia kokemuksiaan ja toisten ihmisten toimintaa. Mentalisaatiokyvyn syntyyn tarvitaan kyky erottaa oma mieli muiden mielistä sekä kyky erottaa mielen todellisuus ulkoisesta todellisuudesta.

Mikä rooli vanhemmilla on lapsen mentalisaation kehityksessä?

On vanhempien vastuulla tukea lapsen emotionaalisen älykkyyden kehitystä tämän ensimmäisistä elinvuosista lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että syntymästä lähtien lasta kohdellaan empaattisesti. Vanhempien täytyy toiminnallaan osoittaa ymmärtävänsä lapsen tarpeet ja toiveet ja myös reagoida niihin.

Lapsen ollessa hieman vanhempi, hänen kanssaan on tärkeää puhua hänen ajatuksistaan ja tunteistaan. Kun lasta autetaan sanoittamaan omia tunteitaan, hän oppii pohtimaan niitä myös itsekseen. Myöhemmin lapsi oppii luonnostaan kyvyn tunnistaa ja tulkita myös toisten ihmisten mentaalisia tiloja.