Vauvan motoristen taitojen stimulointi muutaman harjoituksen avulla
Motoristen taitojen stimulointi varhaisella iällä tukee lapsen psykomotorista kehitystä. Psykomotorinen kehitys alkaa lapsen avatessa silmänsä maailmalle. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa ja nostaa päätään, kääntyy sängyssä, ryömii, kävelee sekä nostaa ja kääntää esineitä, kun on siihen valmis.
Vauvan motoristen taitojen stimulointi muutaman harjoituksen avulla
Vaikka jokainen lapsi käykin eri vaiheet läpi omaan aikaansa, on olemassa harjoituksia, joiden avulla lapsi voi oppia liikkeitä ja vahvistaa niiden hallintaa. Jaamme alla muutamia harjoituksia, joiden avulla vauvan motoristen taitojen stimulointi onnistuu.
Ärsykkeet pään liikkeiden kontrollointiin
Kannustaaksesi lasta nostamaan päätänsä ja kääntämään sitä eri puolille, aseta hänen päänsä hellästi maahan kovalle alustalle. Yritä sen jälkeen liikuttaa hänen päätään varovasti molempia käsiä käyttäen oikealle, eteen ja vasemmalle. Toista tämä harjoitus sitten vastakkaiseen suuntaan.
Toinen ärsyke, jota voi kokeilla, on asettaa erilaisia kirkkaan värisiä leluja lapsen kummallekin puolelle, kun hän makaa vatsallaan kasvot alaspäin. Tällöin lapsesi yrittää nostaa päätään katsellakseen näitä leluja, joiden kirkkaat värit kiinnostavat häntä.
Pään hallinnan lisäksi nämä kummatkin ärsykkeet vahvistavat lapsen selkää ja hän alkaa myös tunnistamaan ylemmät raajansa.
Kääntymisärsyke
Eräs toinen askel, joka vauvojen on ylitettävä, on kääntyminen. Heidän on tämän saavuttamiseksi käännettävä päänsä, nostettava kätensä, laitettava yksi jalka ristiin ja käännettävä vartalonsa. Pinnasängyssä ollessa ei ole väliä, makaako vauva selällään vai kasvot alaspäin.
Tämä on vauvojen elämässä ensimmäinen harjoitus, joka vaatii koordinoituja liikkeitä, ja se on siksi jokseenkin vaikea. Mutta sitä mukaa, kun he harjoittelevat, he oppivat lopulta hallitsemaan sen täysin.
Voit asettaa vauvan lähelle kirkkaan värisiä esineitä, kuten aiemmassakin harjoituksessa. Vauva tulee siten yrittämään kääntymistä voidakseen tarttua leluihin ympärillään.
Istumisärsyke
Aseta vauva selälleen kiinteälle alustalle, ota kiinni hänen käsistään ja nosta hänen kehoaan pikkuhiljaa, kunnes hän pääsee istuma-asentoon.
Tässä vaiheessa vauvan on opittava tasapainottamaan itseään. Istuta hänet siis maahan ja pitele häntä kiinni lantiosta. Tämä vahvistaa hänen vartaloaan, niskaansa sekä selkänsä lihaksia.
Ryömimisärsyke
Kaikki lapset ryömivät eri tavoin. On joitakin lapsia, jotka eivät koskaan opi sitä perinteiseen tapaan eli kaikkia neljää raajaansa käyttäen. Mutta riippumatta, mitä tapaa lapsesi käyttääkin, ryömiminen on hienoa edistystä. Rohkaise häntä ryömimään asettamalla hänet ensin neljän raajansa varaan patjalle, ja myöhemmin lattialle.
Laita lapsi istumaan kovalle alustalle kuten lattialle. Laita sitten muutama lelu melkein hänen ulottuvilleen. Näin lapsi ymmärtää, että voidakseen tarttua niihin, hänen on nojattava eteenpäin ja nähtävä hiukan vaivaa.
Ryömimällä lapsi alkaa saada kehoaan hallintaansa ja hän oppii myös pikkuhiljaa liikkumaan ympäri taloa voidakseen tutkia elinympäristöään.
Kävelyärsyke
Kun lapsesi hallitsee jo ryömimisen, huomaat, että tuo taito alkaa vähä vähältä kadottaa merkitystään ja hän alkaa yrittää nousta eri tavoin seisaalleen yltääkseen kodin koristeisiin ja kalusteisiin.
Meidän neuvomme tähän on aiempien harjoitusten tavoin hyödyntää lapsen uteliaisuutta ja asettaa kirkkaan värisiä esineitä lapsen pään yläpuolelle. Rohkaise lasta sanoin, jotta hän pystyy ylettämään näihin esineisiin ja ottamaan niitä käsistäsi siihen asti, kunnes hän pääsee jaloilleen.
Sitten, kun lapsesi pääsee jaloilleen ja pysyy tasapainossa, hän on valmis ottamaan ensimmäiset askeleensa.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi suosittelemme, että pidät lasta kädestä, olet itse lapsen takana ja työnnät hänen kantapäitään omalla jaloillasi imitoiden kävelyliikkeitä, joita lapsen tulisi seurata.
Halutessasi voit toistaa sanoja “yksi, kaksi – yksi, kaksi – yksi, kaksi” sitä mukaa kun laitat jalan toisensa eteen. Takaamme, että tämä on tehokas tekniikka, jota lapsesi tulee yllättävästi haluamaan tehdä usein, ja siten hän oppii kävelemään hyvin lyhyessä ajassa.
Ihmisolento oppii ensimmäisen muutaman elinvuotensa aikana taitoja, jotka muokkaavat häntä ja auttavat häntä sopeutumaan ympärillä olevaan maailmaan. Nämä taidot toimivat niin ikään astinlautoina uusille, monimutkaisemmille taidoille.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Salinas, Z. B., & Alvarado, J. M. (2015). Estimulación temprana para potenciar la inteligencia psicomotriz: importancia y relación/Importance and relationship in early stimulation to enhance psychomotor intelligence in infants. Ciencia Unemi, 8(15), 110-118. http://181.188.214.100/ojs/index.php/cienciaunemi/article/view/205
- Cano, G. I. (2014). Estimulación temprana en el desarrollo infantil.
- Evangelista Sánchez, C. (2014). Estimulación temprana en la práctica psicomotriz.https://www.recercat.cat/handle/2072/243603
- Cabrera, M.C. y Sánchez C. (1982). La estimulación precoz; un enfoque práctico. Editorial Siglo XXI: España.
- Dorance, S. y Matter, P. (2001). Juegos de estimulación para los más pequeños. Madrid: AKAL.
- Gallahue, D. (1982). Understanding motor development in children. New York: John Wiley and sons.
- Guerrero, A. M., & Primaria, I. Y. (n.d.). La estimulación temprana. https://archivos.csif.es/archivos/andalucia/ensenanza/revistas/csicsif/revista/pdf/Numero_14/AMALIA_MORENO_1.pdf
- Moreno, J. A. (1999). Motricidad infantil. Aprendizaje y desarrollo a través del juego. Murcia: Diego Marín.
- Moreno, J. A., & De Paula, L. (2006). Estimulación de los reflejos en el medio acuático. Revista Iberoamericana de Psicomotricidad y técnicas corporales, 6(2), 193-206. https://www.um.es/univefd/reflejos.pdf
- Ordoñez, M. y Tinajero, L. (2012). La importancia de la estimulación temprana en la etapa infantil. Madrid, 208-240.