Imetyksen vaikutukset naisen aivoihin - Äitiyden Ihme
 

Imetyksen vaikutukset naisen aivoihin

Imetyksen vaikutukset naisen aivoihin
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 03 heinäkuuta, 2018

Jos olet äiti, joka imettää, on todennäköistä että toisinaan tunnet olosi hermostuneeksi ja huolimattomaksi. Unohtelet jatkuvasti asioita, mikä hämmentää ja turhauttaa. Imetyksen vaikutukset aivoihin ovat monipuoliset, ja yksi niistä voi olla muun muassa keskittymiskyvyn puute.

Tänä aikana kehosi on täynnä hormoneja, jotka hoitavat oman hommansa. Ne aiheuttavat kaaosta aivoissasi, tekevät olosi sekavaksi ja hukuttavat verenkiertosi yhdisteillä, jotka sumentavat päätäsi.

Tämä aivosumu saattaa säikäyttää uudet äidit. Se vahvistaa yleistä hermostuneisuutta ja altistaa meidät virheille. Ja mikä haastavinta, tämä hormoniryöppy tulee juuri niinä aikoina, kun meillä on jo valmiiksi univelkaa ja olemme muutenkin paineen alla.

Mitkä imetyksen vaikutukset aivoihin ovat?

Kuvaamamme ilmiöt syntyvät, koska ne aivojen alueet, jotka ovat vastuussa tarkkuudesta ja keskittymiskyvystä, keskittyvät nyt vastasyntyneen tarkkailuun ja suojelemiseen. Näin on vauvan ensimmäisen kuuden elinkuukauden ajan.

Seurauksena imettävien äitien voi olla vaikeaa artikuloida tai seurata keskustelua, joka vaatii pienintäkin älyllistä ponnistusta. Eli tiettyyn pisteeseen asti äiti menettää tavallisen henkisen kyvykkyytensä ja nokkeluutensa.

Imetyksen vaikutukset ovat voimakkaat sekä lapsen että äidin aivoihin.

Hyödyt kuitenkin peittoavat kaikki ne imetyksen vaikutukset, jotka ovat huonoja. Vauva on äidin täydellinen hermostollinen kumppani, ja rintaruokinnan aikana tapahtuva viestienvaihto tuottaa ryöpyn uusia hermoyhteyksiä äidin aivoissa.

Hormonaalisten reaktioiden voimakkuusaste vaihtelee ajan myötä ja riippuu siitä, kuinka usein vauvaa imetetään. Mitä enemmän imetetään, sitä suurempia reaktiot ovat. Voimakkuusaste riippuu yhdisteistä (esimerkiksi prolaktiini ja oksitosiini), jotka ovat äidin ja lapsen välisen sidoksen vahvistamisesta vastuussa olevat päähormonit.

Pienikin katse, ele tai vauvan ihon kosketus saa äidin ajattelemaan imettämistä. Rinnat lämpenevät ja maitoa saattaa tulla ulos. Lapsi saa välittömän palkinnon. Lapsi ei ainoastaan saa ruokaa, vaan pääsee myös tuntemaan äitinsä rakkauden ja tuen.

Välität näitä yhdisteitä lapsellesi, joka puolestaan vapauttaa oksitosiinia, ja se saa hänet tuntemaan olonsa turvalliseksi ja mukavaksi.

Imetyksen vaikutukset sisältävät oksytosiinin tuoman stressittömän tilan.

Vieroitusoireet imetyksestä

On normaalia, että äidit kärsivät vieroitusoireista ollessaan pois jälkeläistensä luota. Tämä saattaa johtaa pelon, ahdistuksen tai jopa paniikin tunteeseen.

Näiden oireiden alkuperä on enemmänkin neurologinen ja kemikaalinen kuin psykologinen. Tämä vaikuttaa johtuvan siitä, että aivot valmistautuvat vähitellen muokkaamaan hormonitasoa sitä varten, että äiti ja lapsi jostain syystä joutuvat erilleen.

Oksitosiinitaso, joka säätelee stressiä, romahtaa äkillisesti. Älä unohda, että oksitosiini säilyy verenkierrossasi vain kolmen tunnin ajan.

Imetyksen vaikutukset näkyvät erityisesti kun yritetään lopettaa imettäminen.

Kun imetyksestä vieroittaminen aloitetaan, äiti sattaa tuntea näitä samoja oireita. Koska rintaruokinta usein lopetetaan samanaikaisesti töihinpaluun kanssa, uudet äidit voivat kokea tämän ajanjakson henkisesti raskaana.

Imetyksen aikana oksitosiinin virtaus täyttää aivot. Kun tämä äkisti lopetetaan, seurauksena on ahdingon ja ahdistuksen tila.

Monet äidit yrittävät pehmittää tätä liukumaa käyttämällä rintapumppua maidon erittämiseen töissä milloin vain pystyvät. Näin he voivat vähitellen totutella itseään imettämättömyyteen esimerkiksi imettämällä vauvojaan ainoastaan viikonloppuisin.

Tämä ei pelkästään varmista sitä, että maidoneritys jatkuu, vaan se myös myötäilee imetyksen tunnepuolta ja fysiologista nautintoa sekä äidin että lapsen osalta.

Lähde: The Female Brain (Naisten aivot), Louann Brizendine


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Farrar, D., Tuffnell, D., Neill, J., & Marshall, K. (2010, March). Pregnancy adversely affects ability to recall previously seen spatial locations. In Society for Endocrinology BES 2010 (Vol. 21). BioScientifica. https://www.endocrine-abstracts.org/ea/0021/ea0021P325
  • Brizendine, L., & Montesinos, M. J. B. D. (2007). El cerebro femenino. RBA.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.