Toiminnalliset vatsavaivat lapsilla - Äitiyden Ihme
 

Toiminnalliset vatsavaivat lapsilla

Toiminnalliset vatsavaivat lapsilla

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 10 maaliskuuta, 2019

Jos lapsi kärsii vatsaan liittyvistä ongelmista, joihin ei löydy selvää syytä, hänen ongelmanaan saattavat olla toiminnalliset vatsavaivat. Toiminnallisiin vatsavaivoihin ei ole olemassa selvää elimellistä syytä, vaan syy on toiminnallisissa häiriöissä. Tällaisia ongelmia ei voida hoitaa lääkkein, ja ne voivat häiritä elämää huomattavasti.

Mitä ovat toiminnalliset vatsavaivat?

Vatsavaivat voidaan jakaa elimellisiin ja toiminnallisiin, joista ensin mainitut ovat varsinaisia sairauksia, joiden syy on tu9nnistettavissa. Toiminnallisella vatsavaivalla tarkoitetaan erilaisia maha-suolikanavan oireita, joille ei ole elimellistä syytä. Tällaiset oireet ovat tyypillisesti pitkäaikaisia ja usein kausiluonteisia. Tavallisimpia toiminnallisia vatsavaivoja ovat ärtyvän suolen oireyhtymä, toiminnallinen dyspepsia, toiminnallinen ummetus ja toiminnallinen ripuli.

Asiantuntijat eivät ole varmoja siitä, mistä toiminnalliset vatsavaivat johtuvat. Näitä vaivoja kutsutaan toiminnallisiksi, koska ne aiheutuvat vatsan normaalista toiminnasta, kuten mahalaukun venymisestä ja supistumisesta, tai näiden muutosten yliherkästä aistimisesta. Erään teorian mukaan toiminnalliset vatsavaivat aiheutuvat suoliston, hermoston ja jopa immuunijärjestelmän välisestä toimintahäiriöstä.

Lasten toiminnallisten vatsavaivojen diagnosoiminen

Toiminnalliset vatsavaivat ovat hyvin yleisiä perusterveydenhuollon ongelmia, mutta niiden diagnosoiminen on haastavaa ja perustuu pitkälti muiden sairauksien poissulkemiseen. On varmistettava, että lapsi ei kärsi esimerkiksi vatsamigreenistä tai ruoka-aineallergioista, jotka vaativat aivan omanlaistaan hoitoa.

Myös stressi voi ärsyttää ruoansulatusjärjestelmää ja aiheuttaa kipuja, joten on selvitettävä, onko jokin tilanne – esimerkiksi koe, muutto, läheisen menehtyminen tai vanhempien avioero – aiheuttanut lapselle stressiä.

Jotta diagnoosi toiminnallisista vatsavaivoista voidaan tehdä, potilaalla on täytynyt olla oireita vähintään yhteensä 12 viikon ajan edeltävän 12 kuukauden aikana, minkä lisäksi oireita ei voida selittää elimellisillä syillä.

Toiminnalliset vatsavaivat lapsilla

Vaaralliset merkit

Vatsavaivojen alkuperän selvittäminen alkaa terveystarkastuksella, jossa lääkäri tarkastaa lapsen yleisen terveydentilan. Tunnustelemalla vatsan aluetta lääkäri tarkistaa, onko vatsassa kireyttä, kaasua tai tulehdusta.

On pidettävä mielessä, että tietyt oireet viittaavat kivun johtuvan jostain sairaudesta. Jos lapsi kärsii jostain seuraavista oireista, niistä tulee ilmoittaa lääkärille:

  • Kuume ilman selvää syytä
  • Painon putoaminen
  • Anaaliset vammat
  • Verinen uloste
  • Toistuva ripuli
  • Muutokset kasvulla
  • Kipu vatsan oikealla puolella
  • Sitkeä oksentelu
  • Perheessä esiintyneet suolistosairaudet, vatsahaavat tai keliakia

Toiminnallisten vatsavaivojen hoito

Kuten olemme maininneet, toiminnalliset vatsavaivat eivät johdu sairaudesta tai muusta vakavasta ongelmasta. Ne kuitenkin voivat vaikeuttaa elämää ja tehdä lapsen olon epämukavaksi. Koska syy on toiminnallisissa häiriöissä, vaivaa ei voida hoitaa lääkkein, vaan ensisijainen hoitomuoto on elämäntapahoito.

Tämän lisäksi hierominen ja lämpöhoito voivat helpottaa lapsen vatsakipuja. Joissain tapauksissa lapsi voi tarvita ammattilaisen apua stressin hallitsemiseksi.

Toiminnalliset vatsavaivat lapsilla

Lapsen kanssa keskusteleminen

On pyrittävä välttämään sitä, että lapsi kuvittelee kaiken olevan vain hänen päässään, sillä tämä huonontaa lapsen oloa entisestään. On kuitenkin tärkeää tehdä selväksi, ettei vaivan takana ole vaarallista sairautta, eikä siitä tarvitse huolestua liiaksi. On tärkeää oppi hallitsemaan kipua. Lapsen on hyvä kuulla, että hän on rakastettu ja moni muukin kärsii samanlaisista ongelmista.

Toiminnalliset vatsavaivat ovat yleinen ongelma niin aikuisilla kuin lapsillakin. Vaikka vatsavaivat eivät yleensä ole syy huoleen, tulee lapsen käytöstä ja oireita tarkkailla. Monessa tapauksessa ongelmat häviävät itsestään lapsen kasvaessa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Aparicio Hernán, A. (2011). Dolor abdominal crónico y recurrente. Pediatria Integral
  • Harris D., P., Godoy F., A., & Guiraldes C., E. (2001). Dolor abdominal, dispepsia y gastritis en pediatría: Rol del Helicobacter pylori. Revista Chilena de Pediatría. https://doi.org/10.4067/S0370-41062001000200002
  • Mónica González, Y., & Francisca Corona, H. (2011). Dolor abdominal recurrente (DAR) o crónico en niños y adolescentes. Revista Médica Clínica Las Condes. https://doi.org/10.1016/S0716-8640(11)70410-2

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.