Myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista - Äitiyden Ihme
 

Myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista

Kuinka tärkeänä pidät lapsen lepoa? Tänään kerromme, millaisia terveysongelmia liian vähäinen nukkuminen voi aiheuttaa.
Myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista
Leticia María Fernández Gutiérrez

Kirjoittanut ja tarkastanut kasvatuspsykologi Leticia María Fernández Gutiérrez.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Liian vähäisen unen ja erilaisten terveysongelmien yhteys on selvä. Lapsilla se voi luoda myös huonoja nukkumistapoja. Jatka lukemista selvittääksesi, miksi myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista.

Rutiini on tärkeä osa lepoa, ja on todistettu, että myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän erilaisista terveysongelmista. Unen puute vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta lapsuudessa ihminen tarvitsee enemmän aikaa kerätäkseen energiaa.

Unen tarve iän mukaan

On tärkeä muistaa, että eri ikäiset ihmiset tarvitsevat eri määrän unta. Siinä missä vastasyntynyt nukkuu jopa 14-17 tuntia vuorokaudessa, kouluikäinen tarvitsee keskimäärin 9-12 ja aikuinen vain 7-8 tuntia unta yössä.

Luonnollisesti tietyissä tilanteissa nämä tarpeet vaihtelevat. Tärkeää on kunnioittaa nukkumistapoja ja -määriä parhaan kyvyn mukaan.

Lasten tarvitsema unen määrä ikäryhmittäin on:

  • 0-3 kuukauden ikäiset: 14-17 tuntia
  • 4-11 kuukauden ikäiset: 12-15 tuntia
  • 1-2-vuotiaat: 11-14 tuntia
  • 3-5-vuotiaat: 10-13 tuntia
  • 6-13-vuotiaat: 9-11 tuntia
  • 14-17-vuotiaat: 8-10 tuntia
Myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista

Miksi myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista?

Moni terveysongelma saa alkunsa unenpuutteesta tai huonoista nukkumistavoista. Kun lapsen annetaan valvoa myöhään, seuraavien ongelmien riski kasvaa:

  • Unettomuus: Huonoista nukkumistavoistaan johtuen lapsi ei sisäistä laadukkaaseen uneen tarvittavia nukkumiskaavoja. Näin myöhään nukkumaan meneminen johtaa kevyempään uneen, kesken unen heräilemiseen ja lopulta levon puutteeseen.
  • Uupumus: Se, että nukkumiseen tarkoitettuja tunteja ei kunnioiteta, tekee lapsesta väsyneen ja uupuneen. Heräämisaika voi olla joka arkipäivä sama ja vaihdella viikonloppuisin. Kummassakaan tapauksessa lapsi ei pysty ylläpitämään tasaista päivä- ja unirytmiä, jos hän ei saa tarpeeksi lepoa.
  • Apatia: Apatiasta kärsivällä lapsella ilmenee masennuksen kaltaisia oireita. Mikään ei huvita lasta, eikä hän osoita kiinnostusta asioita kohtaan. Jatkuva energian vähäisyys vaikuttaa lapsen emotionaalin tilaan, mikä tekee lapsen eristäytyneeksi.
  • Ahdistus: Yhtenäisen levon puuttuminen voi aiheuttaa mielialanvaihteluita ja ahdistusoireita. Unen puute pitää yllä tai pahentaa ahdistusta aiheuttavia ajatuksia.

Rentoutumisen taito on osa työskentelyn taitoa.

– John Steinbeck

Nukkumaanmenoaikaan liittyviä neuvoja

Kunhan hyvästä nukkumisrytmistä pidetään tavallisesti kiinni, lapsi voi toisinaan valvoa normaalia myöhempään. Tarkoituksena ei ole laatia tarkkaa aikataulua, joka ei salli minkäänlaisia poikkeuksia, vaan ennemminkin rutiini, joka joustaa tarvittaessa.

Lapsen tulee tunnistaa, milloin on kyseessä poikkeustilanne ja milloin täytyy noudattaa normaalia päivärytmiä.

Myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät muita enemmän terveysongelmista

Hyödyllisiä tapoja

  • Tasainen ja pysyvä aikataulu: Nukkumaan meneminen ja sängystä nouseminen tiettyyn aikaan. Vanhemmat ja lapsi voivat yhdessä suunnitella aikataulun, jota noudatetaan kaikissa tilanteissa.
  • Rentouttava ilmapiiri: Lapsen huoneen tulisi olla pyhitetty lepäämiselle. Suosittelemme välttämään häiritseviä tekijöitä, kuten televisiota tai videopelejä. Huoneen on hyvä olla suunniteltu nimenomaan nukkumisella.
  • Sänkyyn menoon valmistautuminen: Lapsen on hyvä nauttia rentouttavasta tilanteesta ennen nukkumaan menoa. Liikoja ärsykkeitä, kuten kauhuelokuvia tai videopelejä, kannattaa välttää. Parempi vaihtoehto on lukea tai kuunnella rentouttavaa musiikkia.
  • Säännölliset keskustelut: Mieltä hiertävät asiat seuraavat lasta myös sänkyyn. Tämän vuoksi vanhempien on tärkeä rohkaista lasta keskustelemaan häntä mietityttävistä asioista. Näin lapsi saa mennä nukkumaan rentoutuneena ja rauhallin mielin.
  • Ravinnon monitorointi: On tärkeää kiinnittää huomiota lapsen syömiseen. Joillain elintarvikkeilla on piristäviä vaikutuksia, mikä voi vaikuttaa nukahtamiseen ja unen laatuun.

Vanhempien on tärkeä kiinnittää yhtä paljon huomiota lapsen lepoon ja nukkumisrutiineihin kuin tämän ravintoon ja opiskeluun. Pitkällä aikavälillä myöhään nukkumaan menevät lapset kärsivät huonon tai liian vähäisen unen terveysvaikutuksista.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.