Kuinka toimia, jos lapsi itkee ilman selvää syytä?
Itkeminen on yksi vauvojen ja pienten lasten pääasiallisista ilmaisu- ja kommunikointitavoista. Itkeminen on lapsen tapa herättää vanhempien huomio ja saada tarvitsemaansa huolenpitoa. Moni pienen lapsen vanhempi miettii, miksi lapsi itkee ilman selvää syytä.
Jokainen lapsi kokee kasvuvaiheen, jossa itku esittää pääosaa.
Yleisimpiä syitä lapsen itkuun
Vauvat ja pienet lapset valittavat ja itkevät usein ollessaan nälkäisiä tai väsyneitä, koska he ovat erityisen herkkiä kyseisille ärsykkeille. Itkemiselle on myös monia muita syitä, joista yleisimmät esittelemme alla.
- Lapsi huomaa saavansa huomiota ainoastaan itkiessään.
- Itkemisestä muodostuu lapselle täydellinen tapa saada tahtonsa läpi. Lapsen kyyneleet sulattavat usein vanhemman sydämen ja saavat hänet antamaan lapselle kaiken tämän haluaman.
- Lapsi tuntee olonsa fyysisesti epämukavaksi. Vauvan asennon säännöllinen vaihtaminen on tärkeää erilaisten vaivojen estämiseksi ja lapsen puhtaana pitämiseksi.
- Pieni lapsi elää jatkuvan muutoksen ja sopeutumisen vaihetta ja tuntee välillä myös kipua. Etenkin vauvat itkevät usein kärsiessään ilmavaivojen, ummetuksen tai koliikin aiheuttamasta vatsakivusta.
- Lapsi voi olla fyysisesti täysin kunnossa, mutta kaivata enemmän aikaa, huomiota ja suojelua ympärillään olevilta ihmisiltä ja etenkin vanhemmiltaan.
Kuinka toimia, jos lapsi itkee ilman selvää syytä?
On normaalia, että uudet vanhemmat eivät tiedä, kuinka toimia, kun lapsi itkee ilman selvää syytä tai jokaisen pienen asian vuoksi. Alle on listattu muutama vinkki, joita seuraamalla vanhemmat voivat tehdä tilanteesta miellyttävämmän sekä itselleen että lapselle.
- Pyri tunnistamaan lapsen erilaiset itkutyypit ja niiden syyt yhdistämällä ne erilaisiin tilanteisiin ja konteksteihin.
- Jos et pysty huolehtimaan lapsen tarpeesta juuri sillä hetkellä, yritä saada lapsi ymmärtämään, että tiedät hänen tarvitsevan sinua ja autat häntä heti, kun pystyt.
- Jos lapsi opettelee puhumaan, pyydä häntä selittämään sanoin, mitä tapahtuu.
- Reagoi lapsen itkuun rakastavin elein, suukoin, halauksin tai motivoivin sanoin.
Itkeminen ja matkimisvaihe
Jokainen lapsi käy läpi kehitysvaiheen, jossa hän matkii muita ihmisiä. Vaihe alkaa yleensä jo lapsen ollessa hyvin pieni ja kestää toiseen tai kolmanteen ikävuoteen saakka.
Tämän vaiheen aikana lapsella on tapana matkia muita heidän itkiessään tai nauraessaan. Tätä voidaan kutsua tarttuvaksi efektiksi siinä mielessä, että sen pystyy lopettamaan ainoastaan henkilön oma kypsyys.
Tämä on ennustettavissa olevaa käytöstä tietyn ikäisillä lapsilla, eikä siitä tarvitse huolestua, sillä tapa häviää itsestään lapsen kasvaessa ja kypsyessä.
On normaalia, että uudet vanhemmat eivät tiedä, kuinka toimia, kun lapsi itkee ilman selvää syytä tai jokaisen pienen asian vuoksi
Itkeminen ja koulun aloitus
Jos yllä mainittu käytös kuitenkin jatkuu tavallista pidempään, jopa koulun aloitukseen asti, vanhempien on oltava tarkkana.
Tässä vaiheessa monia asia – kuten ongelmat koulussa, riitely sisaruksen tai ystävän kanssa tai pelkästään asia, josta lapsi ei pidä – voi johtaa itkuun. Tällaiset tilanteet vaativat vanhemmilta kärsivällisyyttä. Heidän on hyvä muistaa, että asiat ja tilanteet harmittavat lasta vain lyhyen hetken.
On tärkeää arvioida itkemiseen liittyvä tilanne sekä näiden tilanteiden määrä.
Itkeminen ja yliherkkyys
Yliherkkä lapsi on yleensä erittäin tarkkaavainen – jopa siihen pisteeseen asti, että mikä tahansa ärsyke voi saada hänet jännittymään, kiihtymään tai innostumaan.
Tällaiset lapset on usein luovia ja heillä on hyvin vilkas mielikuvitus. Tehokkain tapa auttaa tällaista lasta, on antaa hänen ilmaista tunteitaan.
Vaihe, jolloin lapsi itkee ilman selvää syytä tai jokaisen pienen asian vuoksi, on lyhytaikainen ja ohimenevä. Tämän vaiheen aikana vanhemmat ovat tärkeitä tukipylväitä, joiden tehtävänä on estää perheelle ja etenkin lapselle hankalien ja epämiellyttävien tilanteiden syntyminen.
Vanhempien tapa käsitellä itkevää lasta on avainasemassa. On tärkeää käyttää oikeanlaisia menettelytapoja ja auttaa näin lasta pääsemään yli tästä kehitysvaiheesta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cardozo, S. Y. C., Cardozo, E. C., & Acevedo, E. A. P. (2018). El arte en un acto sensible: El niño en procesos creativos. Calle 14 revista de investigación en el campo del arte, 13(23), 186-196.
- de Cock, E. S., Henrichs, J., Rijk, C. H., & van Bakel, H. J. (2015). Baby please stop crying: An experimental approach to infant crying, affect, and expected parenting self-efficacy. Journal of Reproductive and Infant Psychology, 33(4), 414-425. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02646838.2015.1024212
- Long, T., & Johnson, M. (2001). Living and coping with excessive infantile crying. Journal of advanced nursing, 34(2), 155-162. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j.1365-2648.2001.01740.x
- Jones, S. (1992). Crying baby, sleepless nights. Houghton Mifflin Harcourt.
- Illingworth, R. S. (1955). Crying in infants and children. British medical journal, 1(4905), 75. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2060770/
- Hiscock, H., & Jordan, B. (2004). 1. Problem crying in infancy. Medical journal of Australia, 181(9), 507-512. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.5694/j.1326-5377.2004.tb06414.x