Montessori-menetelmä käyttöön kotona - Äitiyden Ihme
 

Montessori-menetelmä käyttöön kotona

Montessori-menetelmä käyttöön kotona
María Alejandra Castro Arbeláez

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 14 lokakuuta, 2018

Montessori-menetelmä on lasten kasvattamisen ja kouluttamisen kultakanta. Sen tavoite on yksinkertainen, mutta haastava: tarjota otollinen ympäristö, joka edistää lapsen itsenäisyyttä ja tasapainoista kehitystä.

Usko tai älä, tämä on asia, joka voidaan tehdä kotona, ja kokemus tulee olemaan rikastuttava. On kuitenkin asioita, jotka tulee ottaa huomioon ennen kuin Montessori-menetelmää aletaan käyttää kotioloissa. Tarvitset sekä tietoa tästä metodista, että erityisiä materiaaleja. Tämä auttaa varmistamaan, että lapsesi tavoittaa täyden potentiaalinsa niin kotona, koulussa, kuin kaikissa muissakin ympäristöissä.

Montessori-menetelmä on saanut osakseen niin kritiikkiä kuin ylistystäkin. Tämä ainutlaatuinen lähestymistapa rohkaisee lapsia tuntemaan olevansa itsenäisiä ja kykeneviä. Kyse ei missään nimessä ole siitä, että lasten annettaisiin tehdä, mitä he ikinä tahtovat. Montessori-menetelmän mukainen lasten kasvatus on itse asiassa hyvin vaativaa myös vanhemmille.

Montessori-metodeita käytettäessä vanhemmat ovat oppaita ja lastensa havaintojen ja löydösten jokapäiväisiä arkkitehteja. Jos päätät käyttää näitä metodeja omassa kodissasi, huomaat pian, kuinka paljon potentiaalia niissä on. Kasvatat itsenäisiä, luovia ja onnellisia lapsia.

Montessori-menetelmän perusperiaatteet

Ennen kuin selitämme, kuinka Montessori-menetelmää käytetään kotona, käymme läpi Montessoripedagogiikan yleispiirteet. Ensimmäiseksi tulee ymmärtää tämän menetelmän päämäärät.

Montessori-menetelmä käyttöön kotona

Lapsen mieli kätkee uskomattoman potentiaalin

  • Lapset oppivat joka päivä, usein huomaamatta. Mitä enemmän lasta stimuloidaan ja mitä useammille oppimismahdollisuuksille ja kokemuksille hänet altistetaan, sitä suurempi tämä potentiaali on.
  • Jokainen lapsi oppii omaan tahtiinsa, ja tätä tulee kunnioittaa.
  • Lapselle paras tapa oppia, on ilon kautta. Kun lapsi tuntee olonsa onnelliseksi, kunnioitetuksi, turvalliseksi ja huolehdituksi, hän on valmis imemään kaiken ympärillään olevan tiedon.

Herkät kaudet

  • Herkät kaudet ovat niitä kehityksen vaiheita, jolloin lapsi oppii helposti uuden taidon. Yleensä nämä kaudet sijoittuvat 0-3, 4-6 ja 7-9 vuoden ikään.
  • Nämä ovat parhaita hetkiä lapsen opetella esimerkiksi kävelemään, samaistumaan kanssaihmisiin ja toimimaan itsenäisesti.

Sopiva ympäristö

  • Montessori-menetelmän käyttö vaatii erittäin strukturoidun ympäristön. Käytettävien materiaalien ja tilojen tulisi rohkaista lasta itsenäiseen oppimiseen, tutkimiseen ja löytämiseen sekä kasvuun.
  • Oppimiseen käytettyjen tilojen tulee tarjota mahdollisuuksia sosiaalisten, emotionaalisten ja älyllisten kykyjen kehittymiseen.

Aikuisten rooli

  • Aikuisilla on erittäin tärkeä rooli Montessoripedagogiikassa. Aikuisten tulee ohjata lasta rakkauden, kunnioituksen ja turvan avulla, hellästi rohkaisten häntä tutustumaan ympäröivään maailmaan.
  • Aikuisina olemme tarkkailijoita, mutta meidän tulee olla myös taikureita. Autamme lasta löytämään yhteyden ympäristönsä kanssa voimaannuttaen lasta hänen fyysisessä, emotionaalisessa ja älyllisessä kehityksessään.
Montessori-menetelmä käyttöön kotona

Montessori-menetelmä käyttöön kotona

Ensimmäinen mielessä pidettävä asia on se, että lapsen tulisi tuntea itsensä osaksi perhettä ja kotitaloutta. Tämä tarkoittaa, että myös lapsella tulisi olla oma roolinsa kodin jokaisessa aktiviteetissa.

Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta osaavien ja itsenäisten lasten kasvattamiseen ei ole parempaa tapaa, kuin vastuun antaminen lapselle. Älä siis epäröi ottaa lasta mukaan erilaisiin kotona tehtäviin aktiviteetteihin ja askareisiin.

Montessori-menetelmä käyttöön kotona

Sopivan kokoiset huonekalut

  • Huonekalujen tulisi olla suunniteltuja lasten käyttöön. Esimerkiksi tavallista pienempi lipasto tai hylly tekee vaatteiden ja lelujen asettamisen paikoilleen helpommaksi lapselle.
  • Sopivan kokoinen pöytä ja tuoli mahdollistavat lapsen olon lähelläsi lukiessasi tai valmistaessasi ateriaa.

Järjestyksen ja stimulaation tärkeys

Järjestystä ja stimulaatiota tarjoava koti auttaa lasta vastaanottamaan tietoa parhaalla mahdollisella tavalla.

  • Lasten tulisi ymmärtää, että tätä järjestystä ei sovi rikkoa. Lapsen huoneen tulee olla siisti, ja lelut täytyy laittaa paikoilleen leikin jälkeen. Vaatteiden paikka on kaapissa, ei lattialla.
  • Koti täynnä stimulaatiota on paikka, jossa opitaan joka päivä. On hyvä idea järjestää pihaan pieni puutarha, johon lapsi voi istuttaa siemeniä ja seurata kasvien kasvamista.
  • Valmistele lapselle tila piirtämiselle, maalaamiselle ja peleille. On hyvä olla myös paikka, jossa lapsi pääsee valmistamaan ruokaa vanhempiensa kanssa. Vahinkojen välttämiseksi, anna lapsen auttaa kakun, salaatin tai muun helpon ruoan valmistamisessa.

Parhaat kotona leikittävät leikit

  • Parhaat pelit ja leikit ovat sellaisia, jotka liittyvät oikeaan elämään. Rakentaminen, koskeminen, haistaminen, tunteminen – nämä ovat jokapäiväisiä tehtäviä, joita lapsen tulisi kokea.
  • Montessori-menetelmä suosittelee käsinukeilla leikkimistä, sillä se auttaa lasta oppimaan kanssakäymistä ja kommunikointia.
Montessori-metodi

Aarrearkku

Tämä idea on paitsi hauska, myös käytännöllinen. Hanki lapselle olohuoneeseen aarrearkku. Tämä voi olla puinen tai pahvinen laatikko.

  • Aseta arkkuun joka päivä jotain uutta lapsen löydettäväksi.
  • Valitse aina stimuloivia ja värikkäitä esineitä.
  • Vältä muovisia esineitä ja pyri valitsemaan esimerkiksi puisia tai kankaisia tavaroita.
  • Voit käyttää myös ruokia, jotta lapsi oppii kokeilemaan uusia makuja.
  • Jos lapsi opettelee lukemaan, voit asettaa arkkuun suloisia viestejä, jotka kiihdyttävät oppimisprosessia.

Uskoitpa Montessoripedagogiikan metodeihin tai et, uskomme näiden vinkkien auttavan sinua lapsesi kasvattamisessa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Campos, O., & Claudia, R. (2003). Método Montessori. Psicopedagogía II Semestre.
  • Febres-Cordero Intriago, I. M. (2014). La importancia de promover la autonomía en niños de cero a cinco años(Bachelor’s thesis, Quito, 2014). http://repositorio.usfq.edu.ec/handle/23000/3152
  • Hainstock, E. (2013). Teaching Montessori in the home: The Pre-School years.Toronto: Random House.
  • Montessori, M. (2013). Metode Montessori. Jogjakarta: Pustaka Pelajar.
  • Pitamic, M. (2004). Teach me to do it myself: Montessori activities for you and your child. New York: Barron ́s Educational Series, Inc.
  • Seldin, T. & Epstein, P. (2003). The Montessori way. Florida: Todd Allen Printing Co.Inc.
  • Valdebenito, P. E., Profesora, V., Claudia, I. :, Bocaz, S., Campos, R., Ramo, O., & Loyola, : (2003). METODO MARIA MONTESSORI. Instituto Profesional Luis Galdames.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.