Lapsen taideharrastukset ja niiden hyödyt - Äitiyden Ihme
 

Lapsen taideharrastukset ja niiden hyödyt

Lapsen taideharrastukset ja niiden hyödyt
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 11 huhtikuuta, 2019

Taiteen harrastaminen paitsi kehittää lapsen hienomotorisia taitoja, myös tehostaa oman itsensä ymmärtämistä ja ilmaisemista. Taide on tehokas oppimisen työkalu, ja siksi lapsen taideharrastukset ovat tärkeitä sekä kotona että kodin ulkopuolella.

Luominen on ilmaisun muoto, ja taiteen luominen on aktiviteetti, joka auttaa ihmistä ilmaisemaan idean, kokemuksen, tunteen tai kuvitelman. Siten se antaa meille vapauden kokeilla ja olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa.

Lapsen on tärkeä saada mahdollisuus antaa mielikuvituksen lentää yhden tai useamman taideharrastuksen kautta. Tällaisia aktiviteetteja voivat olla esimerkiksi maalaaminen, piirtäminen, kuvanveisto, musiikki, teatteriharrastus tai tanssi.

Lapsen taideharrastukset ja niiden hyödyt

Taide ja ihmisen aivot

Fysiologisella tasolla ihmisen aivot koostuvat kahdesta puoliskosta, oikeasta ja vasemmasta:

  • Vasen puolisko on käytössä loogisessa ja järkevässä ajattelussa sekä muissa analyyttisissa prosesseissa. Se liittyy matemaattisuuteen, lukemiseen ja tieteeseen.
  • Oikea puolisko on puolestaan käytössä tunnekokemuksissa, intuitiossa ja luovuudessa. Se on pääasiallisesti käytössä silloin, kun ihminen tekee jotakin luovaa, kuten esimerkiksi harrastaa taiteen tekemistä.

Stimuloimalla ja harjoittamalla aivojen oikeaa puoliskoa, näiden kahden erilaisen puoliskon välinen yhteys vahvistuu. Siksi on erittäin hyödyllistä edistää lapsen taideharrastuksia jo hänen ollessaan hyvin nuori. Näin lapsen kognitiivisia kykyjä voidaan kehittää, ja hän pystyy kasvamaan täyteen potentiaaliinsa – ei ainoastaan koulussa, vaan myös elämässä yleisesti.

Tekniikka ei ole tärkeintä

Taideharrastusten edistämiseksi kotona ei tarvita täyttä tietoa tekniikoista, vaan sitä, että lapsi kokee olonsa mukavaksi luodessaan vapaasti. Avainasia on se, että ei pakoteta lasta tekemään vaikeita asioita, vaan annetaan mahdollisuus tehdä monenlaista.

Mitä tulee välineisiin, niiden on hyvä olla helppokäyttöisiä. Lapselle tulisi opettaa tarvittavat taidot näiden välineiden käyttöön itsenäisesti. Tämä ei tarkoita, että tarvitsisi valmistaa mestariteoksia, vaan että autetaan asta nauttimaan luomisen prosessista. Näin voidaan edistää lapsen lateraalisen eli luovan ajattelun kehittymistä.

Lapsen taideharrastukset kotona

Lapset voivat oppia paljon sellaisista aktiviteeteista, jotka esitetään peleinä, sillä näin he voivat tutkia ympäröivää maailmaa, esittää kysymyksiä sekä tarkastella, miten asiat toimivat.

Taide mahdollistaa sen, että lapsi on oma itsensä, tekee päätöksiä, miettii omia ideoitaan ja kokeilee mielikuvituksellaan.

  • Taide auttaa lasta ilmaisemaan itseään.
  • Se tarjoaa terveellisen tavan saada lapsen huomio suunnattua johonkin.
  • Se edistää kognitiivisten kykyjen kehitystä.
  • Se edistää hieno- ja karkeamotoristen taitojen kehitystä (riippuen valitusta taidemuodosta).
  • Kun lapsen luovuutta arvostetaan, tämä saa hänet kokemaan itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi, mikä parantaa hänen itsetuntoaan.

Miten taide vaikuttaa lapseen?

1. Fyysinen kehitys

Taideharrastukset edistävät lapsen lihasten kehitystä, kuten myös silmä-käsi-koordinaation – näin on etenkin taidemuodoissa, joissa hyödynnetään runsaasti hienomotorisia taitoja.

Lapsen taideharrastukset ja niiden hyödyt

2. Sosiaalinen kehitys

Kun lapset toimivat yhdessä tehdessään taidetta, he oppivat jakamaan, olemaan toisten kanssa vuorovaikutuksessa ja ottamaan vastuuta siivouksesta sekä välineiden paikoilleen laittamisesta. Nämä ovat positiivisia ja tärkeitä asioita lapsen sosiaalisen oppimisen kannalta.

3. Kognitiivinen kehitys

Pienet lapset voivat oppia hyvin paljon kokeilemisen kautta. He saavat esimerkiksi selville, mitä tapahtuu, kun kaksi pääväriä sekoitetaan toisiinsa – tuloksena on jokin aivan muu väri.

4. Tunne-elämän kehitys

Taiteen kautta lapsi ilmaisee ideoitaan muulla tavalla kuin puhumalla. Hän voi esimerkiksi piirtää kuvia, joissa mittasuhteet ovat epätodelliset, tuoden näin esille tärkeiksi kokemiaan asioita.

Muutama huomio

Yleisesti ottaen luova oppiminen ja taideprojektien loppuun saattamiseen vaadittava aika eivät aina saa riittävää arvostusta kouluissa.

Taideharrastuksiin varattu aika on yleensä melko rajattua, sillä taidetta pidetään enemmänkin lapsen huomiota tärkeämmistä asioista vievänä asiana kuin oppimisen työkaluna. Siksi vanhempien kannattaisi yrittää edistää lapsen taideharrastuksia kotona.

Taiteelle arvon antaminen ei tarkoita sitä, että lapsen koulumenestystä tulisi painottaa vähemmän tai että lapsen tulisi harrastaa taidetta kaiken aikaa. Sen sijaan tarkoituksen tulisi olla se, että hyödynnetään taidetta tehokkaana työkaluna lapsen hyvän kehityksen edistämiseksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Silva, E. A. da, Oliveira, F. R., Scarabelli, L., Costa, M. L. de O., Oliveira, S. B., & Vera Lúcia Lins Sant’Anna. (2010). Fazendo arte para aprender : A importância das artes visuais no ato educativo. Pedagogia Em Ação.
  • Camargo, D., & Finck, S. C. M. (2010). A dança inserida no contexto educacional e sua contribuição para o desenvolvimento infantil. InterMeio.
  • Orellana Alvarado, F. L. (2018). El arte en el desarrollo integral del niño. Realidad y Reflexión, 2018 Año. 18, N° 47, p 86-91. http://ri.ufg.edu.sv/jspui/handle/11592/9113
  • Alvarado, F. L. O. (2018). El arte en el desarrollo integral del niño. Realidad y Reflexión, 86-91. https://www.camjol.info/index.php/RyR/article/view/6277
  • Rodriguez Carrera, K. E. (2013). Las artes plásticas como medios de desarrollo de la motricidad fina en los niños y niñas de 4 y 5 años de la sección pre-escolar del Colegio Johannes Kepler año lectivo 2012-2013 (Bachelor’s thesis, UNIVERSIDAD TECNOLOGICA EQUINOCCIAL. FACULTAD: EDUCACIÓN A DISTANCIA). http://192.188.51.77/handle/123456789/10933

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.