Isoäidin ja lapsenlapsen ensimmäinen kohtaaminen

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 01 elokuuta, 2018

Isoäidin ja lapsenlapsen ensimmäinen kohtaaminen saa isoäidin sydämen läikähtämään. Kohtaaminen kehittää isoäidin persoonaa ja voimistaa hänen tunteitaan, jotka voivat saavuttaa jopa sanoinkuvaamattomat mittasuhteet.

Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä ensimmäinen vai kahdeksas lapsenlapsi – he ovat kaikki yhtä arvokkaita, kuten helmet helminauhassa. Lapsenlapset ovat uuden sukupolven aarteita, joita tulee hemmotella rakkaudella.

Tänään Äitiyden Ihmeessä haluamme osoittaa kunnioitusta näille erityisille naisille. Nykyajan isoäitejä voidaan kutsua uuden sukupolven teräsnaisiksi. Monet heistä ovat kaukana siitä pullantuoksuisesta ja lapsia koulusta kotiin hakevasta isoäidistä, jollaiseen olemme tottuneet.

Nykypäivän isoäideissä ilmenee jotain uutta, modernia ja mielenkiintoista – jotain, mitä ei ole ennen isoäitien keskuudessa nähty. Näitä upeita ja uudenlaisia isoäitejä kuvaamaan on kehitetty monenlaisia termejä, kuten esimerkiksi englanninkielinen Glam-ma eli glamour-mummo.

Ilmiö moderneista mummoista nousi kansan tietoisuuteen Yhdysvalloissa, kun The New York Times julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin isoäidin roolin muuttuneen viime vuosien aikana. Seuraavaksi pureudumme paremmin tähän modernien mummojen ilmiöön.

Ensimmäisen lapsenlapsen saapuessa maailmaan, suuri osa isovanhemmista alkaa ymmärtää olevansa elämänsä iltapuolella. “ Kun lapseni saavat omia lapsia, tarkoittaako se, että olen vanha?” Ei missään nimessä.

Isoäidin ja lapsenlapsen ensimmäinen kohtaaminen: innokkuutta ja ripaus huoltakin

Kun keski- tai eläkeikäinen nainen näkee ensimmäistä kertaa hauraan, pikkuruisen ja kallisarvoisen lapsenlapsensa, on hänen päällimmäisenä tunteenaan suuri ilo. Onhan tämä pieni olento osa hänen omaa perintöään ja tekee hänestä isoäidin.

Isoäidin ja lapsenlapsen ensimmäinen kohtaaminen herättää seuraavanlaisia tunteita ja ajatuksia:

• Isoäiti on kiitollinen siitä, että kaikki on mennyt hienosti: sekä äiti että lapsi voivat hyvin ja synnytys meni niin kuin pitikin. Fiksu isoäiti tietää myös sen, että synnytyksen jälkeen vanhempien yksityisyyttä ja tilaa tulee kunnioittaa. Hän siis tajuaa pysyä taka-alalla, mutta on kuitenkin tarpeen tullen saavutettavissa ja valmiina auttamaan.
• Tyytyväisyyden ja onnellisuuden vastapainoksi saattaa nousta myös huolia. Kun naisesta tulee isoäiti, hänen pitää muodostaa uudenlainen käsitys itsestään ihmisenä.
• Isoäidin pitää omaksua tietty rooli. Tämän päivän isoäideillä on aktiivinen sosiaalinen elämä, sillä monet isoäidit ovat edelleen työelämässä, ja suurella osalla on useampia rooleja: hän voi olla kumppani, äiti ja ystävä. Isoäidit ovat osa laajempaa yhteisöä.
• Isoäidin tulee pohtia rajojen asettamista koskien velvollisuuksia. Hän on tietoinen siitä, että hänen tehtävänsä ei ole kasvattaa eikä kouluttaa lasta, vaan nämä tehtävät on jätettävä vanhempien vastuulle. Isoäidin ainoa ja tärkein tehtävä onkin olla lapselle henkinen tuki ja aina ystävällinen opas lapsen elämän tiellä.

Ensikohtaamisestamme lähtien halusin vain paikan sydämestäsi

Psychology Today– lehdessä julkaistussa artikkelissa “Isoäidiksi opettelua” todetaan, että äiti-tytär-suhde paranee, kun äidistä tulee isoäiti. Äiti omaksuu opastajan roolin, mikä hyödyttää sekä isoäitiä että hänen tytärtään.

Toinen artikkelissa ilmennyt ajatus on se, että isovanhempien sosiaalinen rooli perheessä tulee tulkita uudelleen. Monessa perheessä kriisin koittaessa isovanhempiin turvaudutaan taloudellisen tai henkisen tuen toivossa. Isovanhempia tulisikin huomioida laajemmin ja paremmin.

Isoäidiksi tullessa nainen kasvaa henkisesti sekä tulee paremmin tietoiseksi itsestään. Yhteiskunnan tulisikin pitää parempaa huolta ikääntyvistä, sillä he ovat erittäin aktiivinen ja merkittävä sukupolvi jokapäiväisessä elämässämme.

Isoäidin tärkein tavoite on valloittaa lapsenlapsensa sydän. Isoäiti haluaa lapsenlapsensa elämässä erityisen paikan, ja hän haluaa viettää tämän kanssa niin paljon aikaa kuin mahdollista, sillä hän myös tiedostaa, että oma elämä on rajallisempi kuin lapsenlapsen.

Yksi isovanhempien tehtävä on siirtää lapsenlapselle tunteiden, huomion ja syvän yhteyden perintöä, joka kulkee lapsen mukana aikuisuuteen asti. Isoäiti on yksi lapsen tärkeimmistä roolimalleista, joka inspiroi, kehittää lapsen mielikuvitusta sekä antaa tälle hyviä neuvoja.

Hän on se, joka ei rankaise ja joka tarjoaa lapselle päivittäin syliä ja silityksiä. Hän on se henkilö, jonka kanssa lapsenlapsi jakaa salaisia hymyjä saadessaan salaisia lahjoja.

Perinteinen kuva isoäidistä on muuttunut.  Silti isoäiti on yhä yhtä hellä ja rakastava kuin aina ennenkin. Nykyajan isoäidit edustavat uuden sukupolven kypsyyttä ja itsenäisyyttä, ja sellainen ihminen jos kukaan on positiivinen roolimalli pienokaisillemme.